Hoi. Hiljaiseloa pidetty blogin suhteen.. Oli rempan ja muuton suhteen sen verran tekemistä, ettei kauheesti jäänyt aikaa miettiä mitään muuta. Treenailukin jäi vähälle, oli pakko tinkiä siitä et sain kaiken ajallani tehtyä. Nyt on kuitenkin vanhasta kodista luovuttu ja uudesta tehty koti. Miun kotisalilla on kuitenkin nyt puolestaan remontti ja vaikka siellä pystyy kyllä treenaamaan, niin treeni-ilo on vähän hukassa kun joka kerta kaikki asiat on eripaikoissa eikä kaikkia tarvittavia vekottimia meinaa löytyä.. Mut täytyy myös sanoa, et hienoa jälkeä siellä kyllä tehään. Kun vaan tulis nopeesti valmiiksikin!
BC:n suhteen on semisti lopahtanut mielenkiinto. Tai no.. Tunnen oloni vähän öh, onnettomaksi? Paino on tippunut vähäsen, senttejä on lähtenyt vähäsen.. Mut ottaen huomioon, miten paljosta tuntuu et kieltäydyn ja miten paljon omasta mielestäni teen, niin tuntuu et.. onks se nyt oikeesti sen arvosta? Lisäksi, miuta huolestuttaa kovasti se ns arkeen paluu. Kun oon nyt kieltänyt iteltäni niin kaiken, niin lähteeks sit ihan lapasista kun annankin itteni elää taas normaalisti. Oon kuitenkin siis edelleenkin pysynyt aika tiukasti annetuissa ohjeissa, tehnyt aamulenkkejä ja tehnyt tiukennuksia ohjeiden mukaisesti. Oon muutamana päivänä tehny kotona lihaskuntoa ja salilla oon alkanut tekemään uusia ohjelmia. Oon BC:n aikana tehnyt lähinnä kahta erisalitreeniä, jotka on molemmat kokokropan treenejä. Oonkin huomannut kaipaavani kolmijakoista saliohjelmaani ja nyt sain taas pikkuveljeltäni uudet ohjelmat. Tykkään salitreenistä niin kovasti, mut kroppa ei kestä niin tiheesti tollasta kokokroppaa kuormittavaa treeniä kuin tahtoisin tehä. Siks oon todennut, et toi kolmijakoinen sopii miulle paljon paremmin. Saa ees osa kropasta levätä. Mut onneks niitä tuloksia on tullut.. Muuten oisin lopettanu tän jo täysin..
Nyt on 7(?)viikkoa takana ja voisin vähän valoittaa konkreettisia tuloksia. Eli paino on tippunut 3,1 kg, kaikki melkein sillon ekan viikon aikana. Senttejä on kuitenkin lähtenyt 6cm oikeestaan joka puolelta kroppaa. Hassulta tuntu laittaa mittanauha vyötärölle ja kattoa miltä se ois näyttänyt jos ois vieläkin sen kokonen kuin olin aloittaessa. Silti välillä tuntuu ettei kroppa oo kehittyny mihinkään. Miulla ei oo mitään tavoitevaatteita ja kun kyse on kuitenkin aika pienestä pienentymiesstä, niin on hyvä välillä muistuttaa itelle et mistä sitä oikeestaan lähettiinkään. Miullahan on käytössä tollanen veljeni Omronin kehonkoostumismittari, mikä on kyllä aika epäluotettava- mittausten väliset erot on ajottain isoja- en tosin tiiä onko vika mittaajassa.. No enivei. Se mittaa siis BMI;n ja rasvaprosentin. Ja BMI on laskenu 1,3, mut rasvaprosentti- mistä eniten oon ollu kiinnostunut, on tippunut 4,7%. SE on jo aika mukava määrä rasvaa tän kokosesta ihmisestä. Myös vatsalihakset alkaa pikkuhiljaa piirtymään edes vähän paremmin esiin.
Nooo yhteenvetona. Ei mikään helppoprojekti oo ollut, 10vkoa on paljon pidempi aika kuin aluks aattelin.. Mut hyvät eväät tästä saa tulevaan. Toki välillä ahdistaa kun tietää miten paljon täs on vielä opittavaa. Ei niinkään pudotettavaa mut mut enempikin sitä et tiedostan vahvasti miten kaukana tää tän hetkinen elämä on sellasesta rennosta syömisestä mitä toivoisin osaavani. Olis ihanaa kun osaisin joskus herkutella niin, ettei kokoajan pelottas et homma lähtee ihan lapasista. Tai et paino ja kroppa pysyis hyvissä ja normaaleissa mitoissa, ilman et se aiheuttais miulle hirveesti työtä ja ahistusta..Koitan pikkuhiljaa siirtää ajatuksiani sitä kohti. Miun maailma ei romahtanut vaikka viime viikonloppuna söin useamman joulutortun,pipareita ja juustoja.. Annan ittelleni luvan syödä välillä ohjeiden ohi, jos se tuntuu miusta itestäni hyvälle ja ns tarpeelliselle. En enää haaveile bikinifitnesskropasta. Vaan timmistä sporttisesta vartalosta joka elää miun mukana. En haluu elää pelkästään kroppaani varten, vaan enempikin niin et tahon iloita miun terveestä ja hyvinvoivasta vartalosta. Ei täs nyt oo mitään oikeestaan järkeä tässä selityksessä.. Mut ois ihanaa kun löytäisin totaalikieltäytymisen avulla pikkuhiljaa sen kultasen keskitien. Oli kyse sitten alkoholista, ruuasta tai treenistä.
Aijon kokeilla sellasta lämpimämpää suhtautumista itteeni. Ihan näin joulun kunniaksi, tykkään itestäni tän loppuvuoden aijan vähän enemmän. Vuosi sitten tähän aikaan, en ollut ikinä tehnyt kunnon salitreeniä ja laittanut likoon itteeni samalla tavalla kuin viimesen vuoden aikana oon tehny. Vuoden viimeset viikot halaan itteäni vähän useammin kuin aikasemmin. Muistan olla ylpeä itestäni ja siitä kuinka pitkä matka on tultu!
Suitable for Summer
torstai 5. joulukuuta 2013
keskiviikko 20. marraskuuta 2013
Väsynyt elämä
äääää.. Tankkauksen jälkeinen elämä on ollut niiin väsynyttä! Niin väsynyttä, etten tahtois kuin nukkua vaan kokoajan! Niin ja kiukutella. Niin ja syödä. Oon pitänyt ohjeistettua kevennettyä viikkoa siis kyllä niin antaumuksella, etten oo ees kaipaillut salille.. Eilen kävin kyllä Sats Yogassa. Ei se edelleenkään miuta niin sytytä, mut kroppa tais olla sen tarpeessa että sitä huolletaan.
Mut miten ihminen joka syö vitamiineja aivan heeeelvetisti, niin voi olla näin väsynyt!! Miten se vaan on mahdollista! Tänään päätin, et annan itteni nukkua pidempään kuin tavallista, enkä herää aamuaerobista varten aikaisemmin. Noh. Heräsin ilman kelloa ihan samaan aikaan kuin muinakin aamuina. Prkl. Kävin sitten koirien kanssa aamuaerobisen tekemässä, sillä lopputuloksella et oon edelleenkin ihan kuolettavan väsynyt! Perjantaina saan uuden asunnon hallintaani, joten ei toivoakaan että tässä kerkeäisi levätä. Tänään pitäisi porskuttaa 10h töissä.. Huomenna meinaan päättää tän miun "lepoviikon" aamubalanceen. Vloppuna sitten viimeistään taas salille.
Tankkauspäivä meni siis kokonaisuudessaan syöden. Syöminen oli kyllä vähän pettymys. Mikään mitä olin himoinnut, ei maistunut millekään. Olisi vain tehnyt mieli rahkaa kardemummalla. Huoh. Illalliseksi syömäni pitsakaan ei iskenyt, vaikka siitä olin haaveillut useamman kuukauden. Voivoi.. Surullista! Nyt sitten jälkeenpäin keksisin vaikka mitä mitä tahtoisin syödä! Mm köyhiä ritareita!NAM! Tankkauksen jälkeisenä päivänä, aka sunnuntaina olo oli muuten aikalailla sama kuin jos oisin vetänyt edellisenä päivänä kunnon kännit ja mäkkisafkat. Turvonnut fyysisesti ja ihan tukossa henkisesti. Hyi yök. Ruokavalioon oli siis sunnuntaina ihan mukava palata. Mutta siis olo ei vieläkään oo palautunu tankkausta edeltäväksi.. Niin eikä paino. Voih.. Laitoin nyt foorumille Sadulle kysymästä, et kuuluuko tää asiaan vai missä vika.. Voi toki johtua pimeydestä ja vaikka mistä, mut toki nyt ite mietin et oisko kuitenkin ollu parempi olla noudattamatta ohjeita ja olla tankkaamatta.. PRKL. tuntuu ettei siitä nyt tullu mitään muuta kuin takapakkia!
Niin tosiaan.. Rykäsen tähän kuun loppuun sitten vielä yhen pikkuremontin ja muuton.. Ens kuussa voin siis vihdoinkin keskittyä vaan urheiluun ja diettiin! Keksin muuten taas uuden jutun. Mitäs jos alkaisinkin syömään paleonmukaisesti!??
ps. Satu vastasi että väsy kuuluu asiaan, ja treeni parantaa kaikki vaivani ja ongelmani!! No eihän se nyt välttämättä ihan niin sanonut.. mut melkein :) Nyt en millään malttais odottaa et pääsen salille treenaa tän väsymyksen pois! Älyttömän hyvä toi foorumi. Olin varma etten tuu käyttää sitä ollenkaan, mut nyt oon päättäny et kysyn heti kaiken mitä mieleen tulee :)
Mut miten ihminen joka syö vitamiineja aivan heeeelvetisti, niin voi olla näin väsynyt!! Miten se vaan on mahdollista! Tänään päätin, et annan itteni nukkua pidempään kuin tavallista, enkä herää aamuaerobista varten aikaisemmin. Noh. Heräsin ilman kelloa ihan samaan aikaan kuin muinakin aamuina. Prkl. Kävin sitten koirien kanssa aamuaerobisen tekemässä, sillä lopputuloksella et oon edelleenkin ihan kuolettavan väsynyt! Perjantaina saan uuden asunnon hallintaani, joten ei toivoakaan että tässä kerkeäisi levätä. Tänään pitäisi porskuttaa 10h töissä.. Huomenna meinaan päättää tän miun "lepoviikon" aamubalanceen. Vloppuna sitten viimeistään taas salille.
Tankkauspäivä meni siis kokonaisuudessaan syöden. Syöminen oli kyllä vähän pettymys. Mikään mitä olin himoinnut, ei maistunut millekään. Olisi vain tehnyt mieli rahkaa kardemummalla. Huoh. Illalliseksi syömäni pitsakaan ei iskenyt, vaikka siitä olin haaveillut useamman kuukauden. Voivoi.. Surullista! Nyt sitten jälkeenpäin keksisin vaikka mitä mitä tahtoisin syödä! Mm köyhiä ritareita!NAM! Tankkauksen jälkeisenä päivänä, aka sunnuntaina olo oli muuten aikalailla sama kuin jos oisin vetänyt edellisenä päivänä kunnon kännit ja mäkkisafkat. Turvonnut fyysisesti ja ihan tukossa henkisesti. Hyi yök. Ruokavalioon oli siis sunnuntaina ihan mukava palata. Mutta siis olo ei vieläkään oo palautunu tankkausta edeltäväksi.. Niin eikä paino. Voih.. Laitoin nyt foorumille Sadulle kysymästä, et kuuluuko tää asiaan vai missä vika.. Voi toki johtua pimeydestä ja vaikka mistä, mut toki nyt ite mietin et oisko kuitenkin ollu parempi olla noudattamatta ohjeita ja olla tankkaamatta.. PRKL. tuntuu ettei siitä nyt tullu mitään muuta kuin takapakkia!
Niin tosiaan.. Rykäsen tähän kuun loppuun sitten vielä yhen pikkuremontin ja muuton.. Ens kuussa voin siis vihdoinkin keskittyä vaan urheiluun ja diettiin! Keksin muuten taas uuden jutun. Mitäs jos alkaisinkin syömään paleonmukaisesti!??
ps. Satu vastasi että väsy kuuluu asiaan, ja treeni parantaa kaikki vaivani ja ongelmani!! No eihän se nyt välttämättä ihan niin sanonut.. mut melkein :) Nyt en millään malttais odottaa et pääsen salille treenaa tän väsymyksen pois! Älyttömän hyvä toi foorumi. Olin varma etten tuu käyttää sitä ollenkaan, mut nyt oon päättäny et kysyn heti kaiken mitä mieleen tulee :)
lauantai 16. marraskuuta 2013
Tankkauspäivä
Oon noudattanu "orjallisesti" tähän asti ruokavaliota. Jokaisen annoksen oon punninnut grammalleen oikein, treenit oon tehny vähintään määrätyn verran ja samoin aamuaerobisia. Viime viikolla alkoi kropassa kyllä tuntuakin jatkuva salitreeni. Toinen kyynärpää kipeytyi ja lonkankoukistajat on niin jumissa, etten oo tiennyt sen olevan mahdollistakaan. Satu lupas jo dieetin alussa meille yhden tankkauspäivän ja alussa jo suunnittelin,et kuinka pitkälle sen saisin pistää. Mut nyt kun torstaina Satu antoi asiasta ohjeet ja miun viikko vaihtui, niin päätin ottaa sen tähän väliin. Seuraava vloppu menee rempatessa ja sitä seuraava muuttaessa, niin tää oli oikeestaan ainoo vaihtoehto. Idiksenä on siis pitää kunnon tauko treenaamisesta ja samalla pitää yhden päivän tankkaus, jolloiun syödään paaaljon. Satu anto aiheesta ohjeet, joita pikkasen sovellan mut kuitenkin niiden pohjalta tein eiliset ostokset. Päätin pitää tän lauantain ihan tosi löysänä, oon sopinu kaverin kanssa pitsatreffit, mut muuten oon vaan kotona itekseni. Ehkä piipahdan kaupoilla pikasesti, mut en sen kummempaa ohjelmaa tee.. Annan kropalle sen kaipaamaa lepoa..
Juttelin eilen pikkuveljeni kans (koulutukseltaan liikuntaneuvoja, nyt opiskelee valmentajaksi amk:ssa) ja kerroin sille tästä ruokavaliosta. Ideoitiin myös sitä, et jatkossakin (BC:n jälkeen) noudattaisin muuten treeniohjelmaa eli n 5 treeniä viikossa 4-5vkon ajan ja sen jälkeen viikon kevyempi treeniviikko. Tälläselle kevyemmälle viikolle vois sitten aina suunnitella vaikka vaan kroppaa hoitavaa liikuntaa ja yhden vapaasyöntipäivän. Muuten noudattaisi treeniohjelmaa. Oon kokoajan nyt treenannut oikeestaan ilman suunnitelmallisuutta, koska oon vaa oottanut sitä et miun innostus lopahtaa. Mut koska se innostus vaan kasvaa, niin ehkä on hyvä koittaa vähän pitkäjänteisyyttä. BC:n jälkeen on mahdollisuus jatkaa extraan(4vkoa), jonka varmaan otan tohon päälle et saan siihen sen kunnon buustin ja ohjeet jatkolle. Ollaan varattu meille matka Tanskaan kaverin kanssa, tammi-helmikuun vaihteeseen, niin siihen asti oiskin hyvä jatkaa..
No mut se tulevasta. Tankkauspäivä siis oli suunniteltu tälle päivälle. Otin kuitenkin varaslähdön ja söin jo iltapalaksi tän päivän ostoksiani. Toki ne on sit pois tältä päivältä. Söin nimittäin helvetisti irtokarkkeja ilta-ja aamupalaksi, ja nyt ajatuskin niistä on aika ällöttävä. En nimittäin ees mitenkään kauheesti diggaile karkkeja, mut kun suklaat on rasvaisuuden takia pois tästä tankkauksestakin- niin ostin sit säkin irttareita.. Tiiättekö sen fiiliksen kaupassa, kun ois ihana ostaa kauheesti kaikkea herkkua, mut et sit kuitenkaan ei tee mieli mitään muuta kuin ostaa sitä rahkaa..:D no joo..
Iltapalana meni siis irttareitten lisäksi, taateleita ja pähkinöitä-(niissähän on rasvaa reilusti, mut kun ne on oikeestaan ainoa mitä teki kunnolla mieli..). Söin myös vähän saaristolaisruisleipää- mitä oon himonnut hitosti, mut eihän se nyt yhtään iskenyt.. Aamulla söin illalla tehtyä riisipuuroa ja luumukiisseliä, jota oottelin oikein innolla.. mut eihän sekään nyt oikeestaan ollut niin mahtavaa. Pari riisipiirakkaa siihen päälle, mut kun rasvaa pitäs välttää, niin sekään ei oikein iskenyt ilman voita. Niin ja sit oli kans hunajamelonia ja mandariiniä.
Kohta koirien kanssa koirapuistoon ja sit hei vois taas vaikka syödä!
Toivon tosi kovin, et saan tästä päivästä ja muista lepopäivistä hirveesti lisää energiaa ja buustia aineenvaihdunnalle! JA vitsi miten ihanaa, kun tiedän ettei tää mode tuu jäämään päälle- hyi ällötys jos pitäs syödä karkkeja useamminkin :D
Juttelin eilen pikkuveljeni kans (koulutukseltaan liikuntaneuvoja, nyt opiskelee valmentajaksi amk:ssa) ja kerroin sille tästä ruokavaliosta. Ideoitiin myös sitä, et jatkossakin (BC:n jälkeen) noudattaisin muuten treeniohjelmaa eli n 5 treeniä viikossa 4-5vkon ajan ja sen jälkeen viikon kevyempi treeniviikko. Tälläselle kevyemmälle viikolle vois sitten aina suunnitella vaikka vaan kroppaa hoitavaa liikuntaa ja yhden vapaasyöntipäivän. Muuten noudattaisi treeniohjelmaa. Oon kokoajan nyt treenannut oikeestaan ilman suunnitelmallisuutta, koska oon vaa oottanut sitä et miun innostus lopahtaa. Mut koska se innostus vaan kasvaa, niin ehkä on hyvä koittaa vähän pitkäjänteisyyttä. BC:n jälkeen on mahdollisuus jatkaa extraan(4vkoa), jonka varmaan otan tohon päälle et saan siihen sen kunnon buustin ja ohjeet jatkolle. Ollaan varattu meille matka Tanskaan kaverin kanssa, tammi-helmikuun vaihteeseen, niin siihen asti oiskin hyvä jatkaa..
No mut se tulevasta. Tankkauspäivä siis oli suunniteltu tälle päivälle. Otin kuitenkin varaslähdön ja söin jo iltapalaksi tän päivän ostoksiani. Toki ne on sit pois tältä päivältä. Söin nimittäin helvetisti irtokarkkeja ilta-ja aamupalaksi, ja nyt ajatuskin niistä on aika ällöttävä. En nimittäin ees mitenkään kauheesti diggaile karkkeja, mut kun suklaat on rasvaisuuden takia pois tästä tankkauksestakin- niin ostin sit säkin irttareita.. Tiiättekö sen fiiliksen kaupassa, kun ois ihana ostaa kauheesti kaikkea herkkua, mut et sit kuitenkaan ei tee mieli mitään muuta kuin ostaa sitä rahkaa..:D no joo..
Iltapalana meni siis irttareitten lisäksi, taateleita ja pähkinöitä-(niissähän on rasvaa reilusti, mut kun ne on oikeestaan ainoa mitä teki kunnolla mieli..). Söin myös vähän saaristolaisruisleipää- mitä oon himonnut hitosti, mut eihän se nyt yhtään iskenyt.. Aamulla söin illalla tehtyä riisipuuroa ja luumukiisseliä, jota oottelin oikein innolla.. mut eihän sekään nyt oikeestaan ollut niin mahtavaa. Pari riisipiirakkaa siihen päälle, mut kun rasvaa pitäs välttää, niin sekään ei oikein iskenyt ilman voita. Niin ja sit oli kans hunajamelonia ja mandariiniä.
Kohta koirien kanssa koirapuistoon ja sit hei vois taas vaikka syödä!
Toivon tosi kovin, et saan tästä päivästä ja muista lepopäivistä hirveesti lisää energiaa ja buustia aineenvaihdunnalle! JA vitsi miten ihanaa, kun tiedän ettei tää mode tuu jäämään päälle- hyi ällötys jos pitäs syödä karkkeja useamminkin :D
sunnuntai 10. marraskuuta 2013
Siirappista sunnuntaita!
Kuinka onnelliseks sitä ihminen tuleekaan, kun saa alottaa aamunsa letuilla! Rakastan miun puuroaamupalaani, mut tänään tein sunnuntain kunniaksi kauralettuja! Ja ai mahoton miten ne on hyviä! Miten joku niin yksinkertainen ja helppo ruoka, voikin olla niin hyvää! Fiksailin yhtä reseptiä mitä käytin edellisellä kerralla, eikä tähän oikeestaan tullut nyt mitään muuta kuin valkuaisia ja kauraleseitä ja -hiutaleita. Paistoin vielä kookosöljyssä. Käytiin eilen ikeassa ja ostin sellasen pienen blinipannun ja sillä tollasten lettujen paistaminen on kaiken lisäks älyttömän helppoa!
Olin perjantaina äitillä yökylässä ja siellä jos missä tulee helposti syötyä ihan vaan syömisen ilosta. Kotona on kuitenkin suht helppoa syödä ohjeiden mukaan, koska ei täällä paljoa ole mitään muutakaan tarjolla :D Mut hyvinhän se onnistu. Äitiä ehkä tosin vähän harmitti, kun ei päässyt niin paljon miuta passaamaan kuin ois tahtonut ;)
Eilen oli aika haipakkaa menoa koko päivä, käytiin kaupoilla ja ruokavälit vähän venähti. Pysyin kuitenkin kovana, enkä hairahtanut ikean herkkuihin. Jossain vaiheessa myös havaitsin et vaikka pää olevinaan kaipas ruokaa, niin todellisuudessa oli vaan kauhee jano. Ostin vesipullon ja heti "nälkä" helpotti. Hienosti tässä oppii kyllä kuuntelee kroppaansa eritavalla kuin ennen. Usein tulee sellanen olo, et vois syödä vielä jotakin. Kuitenkin kun oon vaikka viiskin minuuttia odottanut, niin kummasti sitä huomaa mahan kuitenkin olevan ihan sopivasti täynnä. Menin jossain vaiheessa ruokailuissani siihen pisteeseen, et söin poikkeuksetta itteni aina siihen ähkyyn asti kun se oli ainoo tunne minkä kroppa oikeesti tunnisti. Kuvittelin et se tois miulle hyvän olon. Vaik loppuen lopuks miul oli aina tosi huono olo- ylläripylläri kun maha on tungettu turvoksiin.
Olin myös superonnellinen, et sain tänään nukuttua yli kymmeneen! ihanaa! Toki se tarkottaa sitä, et oon nyt vähän kokoajan syömässä jotain- kun jää aika lyhyeks tää hereillä olo aika. Kohta saakin siis jo lounasta ;)
Olin perjantaina äitillä yökylässä ja siellä jos missä tulee helposti syötyä ihan vaan syömisen ilosta. Kotona on kuitenkin suht helppoa syödä ohjeiden mukaan, koska ei täällä paljoa ole mitään muutakaan tarjolla :D Mut hyvinhän se onnistu. Äitiä ehkä tosin vähän harmitti, kun ei päässyt niin paljon miuta passaamaan kuin ois tahtonut ;)
Eilen oli aika haipakkaa menoa koko päivä, käytiin kaupoilla ja ruokavälit vähän venähti. Pysyin kuitenkin kovana, enkä hairahtanut ikean herkkuihin. Jossain vaiheessa myös havaitsin et vaikka pää olevinaan kaipas ruokaa, niin todellisuudessa oli vaan kauhee jano. Ostin vesipullon ja heti "nälkä" helpotti. Hienosti tässä oppii kyllä kuuntelee kroppaansa eritavalla kuin ennen. Usein tulee sellanen olo, et vois syödä vielä jotakin. Kuitenkin kun oon vaikka viiskin minuuttia odottanut, niin kummasti sitä huomaa mahan kuitenkin olevan ihan sopivasti täynnä. Menin jossain vaiheessa ruokailuissani siihen pisteeseen, et söin poikkeuksetta itteni aina siihen ähkyyn asti kun se oli ainoo tunne minkä kroppa oikeesti tunnisti. Kuvittelin et se tois miulle hyvän olon. Vaik loppuen lopuks miul oli aina tosi huono olo- ylläripylläri kun maha on tungettu turvoksiin.
Olin myös superonnellinen, et sain tänään nukuttua yli kymmeneen! ihanaa! Toki se tarkottaa sitä, et oon nyt vähän kokoajan syömässä jotain- kun jää aika lyhyeks tää hereillä olo aika. Kohta saakin siis jo lounasta ;)
torstai 7. marraskuuta 2013
Tän viikon mittaustuloksista..
Ei mitään hajua, et missä viikossa tässä mennään.. Mittailin tänään ittestäni viikon mitat ja painon. Ei mitääään muutosta!! Havaittavissa pientä turhautumista.. Onneksi meillä on toi fb-yhteisö, sieltä kun lukenut niin monilla meni tosi pitkä aika ennen ekoja pudotuksia tai senttien muutoksia. Miullahan tippu paino ekan viikon aikana 3kg, ja senttejä lähti reilusti, et ihan ymmärrettävää toki että tasottuu. Luulen myös, et saattaa olla pientä menkkaturvotusta ilmassa et toki se varmaan voi vaikuttaa asiaan..
Mittatuloksista huolimatta fiilis ollut tänä aamuna jotenkin poikkeuksellisen hyvä! Alkaa toi nukkuminen nykyään taas onnistumaan, tuntuu et nukun sikeämmin ja muutenkin ns laadukkaammin kuin aikasemmin. Nään myös tosi selkeitä unia. Viime yönä taisin käydä ainakin karkkikaupassa(jo toisen kerran tällä viikolla) ja vetää valkosesta leivästä hirveet överit :D Mut hauskaa miten sitä alitajuntakin kelaa näitä juttuja. Toi alussa hillittömän suurelta tuntunut puuroannos on myös noussut miun ihan suosikiksi joka kyl tuo energiaa aamulenkille kun tietää mitä siellä kotona odottaa! NAM! En lapsena tykänny puurosta yhtään ja nyt vasta tän salitreenauksen ansiosta oon ymmärtäny sen pointin! Sehän on tervellisyyden lisäks myös älyttömän kauan kylläsenä pitävää sapuskaa! Voisin haluta ruokavalion jossa syötäs pelkkää puuroa.. Sekaan vähän kookosöljyä ja raejuustoa! NAMSKIS!
Tänään mennään töitten jälkeen äitille yökylään, eväitten kanssa toki!
Ainiin. Eilen varasin lennot Kööpenhaminan reissulle tammi-helmikuun vaihteessa! Lähdetään kaverini kanssa sinne moikkaamaan pikkuveljeäni ja ehkä vähän rimpsalle ;) Siinä on siis taas ainakin tavotetta, etä on silloin parhaassa mahdollisessa kunnossa vaikka ei nyt mitkään bikinikelit taida sillon Tanskassa ollakaan..
Mittatuloksista huolimatta fiilis ollut tänä aamuna jotenkin poikkeuksellisen hyvä! Alkaa toi nukkuminen nykyään taas onnistumaan, tuntuu et nukun sikeämmin ja muutenkin ns laadukkaammin kuin aikasemmin. Nään myös tosi selkeitä unia. Viime yönä taisin käydä ainakin karkkikaupassa(jo toisen kerran tällä viikolla) ja vetää valkosesta leivästä hirveet överit :D Mut hauskaa miten sitä alitajuntakin kelaa näitä juttuja. Toi alussa hillittömän suurelta tuntunut puuroannos on myös noussut miun ihan suosikiksi joka kyl tuo energiaa aamulenkille kun tietää mitä siellä kotona odottaa! NAM! En lapsena tykänny puurosta yhtään ja nyt vasta tän salitreenauksen ansiosta oon ymmärtäny sen pointin! Sehän on tervellisyyden lisäks myös älyttömän kauan kylläsenä pitävää sapuskaa! Voisin haluta ruokavalion jossa syötäs pelkkää puuroa.. Sekaan vähän kookosöljyä ja raejuustoa! NAMSKIS!
Tänään mennään töitten jälkeen äitille yökylään, eväitten kanssa toki!
Ainiin. Eilen varasin lennot Kööpenhaminan reissulle tammi-helmikuun vaihteessa! Lähdetään kaverini kanssa sinne moikkaamaan pikkuveljeäni ja ehkä vähän rimpsalle ;) Siinä on siis taas ainakin tavotetta, etä on silloin parhaassa mahdollisessa kunnossa vaikka ei nyt mitkään bikinikelit taida sillon Tanskassa ollakaan..
Kovin onnellinen olo
Se ois taas torstai!! Torstai on kyllä nykyään yks suosikkipäivistäni, silloin nimittäin a) vaihtuu ns viikko laskennassa ja b) tulee aina päivitykset bikini challengen ruokavinkkeihin ja viikkotreeneihin. Kovasti tänään oon päivystänyt Fitfarmin sivuja uusimman päivityksen toivossa.
Äsken olikin tullut meidän ylitsempparin Satun uusin päivitys foorumille, mistä sain kovasti kipinää kirjottamiseen ja kelaamaan omia tuntemuksiani tätä proggista kohtaan. Oon maailman huonoin jäsentelemään näitä juttuja sellain järkevästi, et koittakaahan selviytyä lukemisesta kun on tällästä tajunnan virtaa..
Oon älyttömän ylpee siitä miten hienosti oon pysyny ruodussa. Suunniteltuja lipsumisia (laivalla ja viime vlopun sipat) lukuunottamatta, oon pysyny täysin annetussa ruokavaliossa. Enkä oikeastaan oo soveltanut ohjeita sallittuja juttuja lukuunottamatta yhtään. Oon myös yllättynyt siitä miten paljon niin yksinkertasilla muutoksilla ruokavaliossa voi tehdä. Se et syön nykyisin kolmen kerran sijaan viisi kertaa, on pistäny miun ajatusmaailman ruuan suhteen ihan uuteen uskoon. Kun aikasemmin mietin, et mitä en sais syödä mut mitä silti syön kun on siinä vaiheessa jo niin kauhea nälkä, niin nyt mietin et miten mahtavaa voi olla et näin hyvä ruoka on miulle niin hyväksi. Käytin aikaisemmin kauheesti aikaa siihen, et mietin syömisiäni- morkkistelin menneitä ja pyrin miettimään et kuinka pitkälle voin siirtää miun seuraavaa ruokailua ja miten sit "palkitsen" itteni jollain ihanalla herkulla. Nyt melkein aamulla kun herään, niin tiiän tarkalleen miun tulevat syömiset parin tunnin haarukalla.
Oon jo pitkään syönyt terveellisesti, mut en ikinä näin monipuolisesti ja aidosti terveellisesti. Järkeviä, mut täyttäviä annoksia. En oo missään vaiheessa ollut aidosti hirveen nälissäni- paitsi toki ennen jokasta ruokailua. Mut toi 3-4h ruokailujen välillä sopii miulle ihan täydelliesti. Tiiän et kaikella mitä suuhuni pistän, ni on miun kropan kannalta joku tarkotus. Söin aikasemmin ihan liian vähän esim rasvoja tai suolaa. Koska kyllähän kaikki niinn"tietää" et ne on pahaks. Et onko ihme jos ei jaksa tehä oikeesti mitään ja on ihan hirveen äkänen, kun ei oo kropassa mitään ravintoaineita. Syön myös erilaisia vitamiineja niin paljon, et aika monen mummon dosetit kalpenis :) Oon oppinu terveellisestä ruokavaliosta niin paljon, et tuntuu hassulle et vaik kuinka luulin tietäni kaikesta kauheesti, niin todellisuudessa en tienny mitään..Syöminen ei enää rajota miun elämää, eikä aiheuta miulle morkkiksia vaan se antaa miulle sen mitä mie tarviin. Miun suhde ruokaan, tulee tuskin koskaan olee täysin terve mut luulen et se on sitä nyt lähempänä kuin se tulee koskaan olemaan.
Oon ruvennu kyseenalaistaa myös tosi paljon sitä miten ruokakeskeistä tosi moni asia on. Tai lähinnä et miten helposti sitä päätyy syömään jotain herkkua ihan vaan sosiaalisesta paineesta- "ei vaan kehtaa kieltäytyä". Mut miks ei kehtaa? Miks omia ruokailujansa tarvii kellekään mitenkään selitellä? Ja sama toki juomisissa. Keneltä se on pois, jos ite kieltäydyn viinilasista, kun en kuitenkaan kiellä sitä keneltäkään muulta. Miksi miun pitäis juoda edes lasillista viiniä, vaan sen takia et vältyn selittelyltä. JA btw miten julkeesti ihmiset alkaa kyselee tosi henkilökohtasia asioita kun sanot ettet halua juoda alkoholia. Pitääkö kasvisruokailijan joka kerta perustella ihmisille, et miks eivät syö lihaa. Tai tarviiko gluteiinitonta leipää pyytävän alkaa kertoa vatsavaivoistaan, ennen kuin ihmiset sen antavat. Onko se keneltäkään pois jos mie tahon syödä terveellisesti ja hyvin,jotta voisin paremmin?! Kyseenalaistetaanko tupakoitsijan tupakoimista yhtä paljon, kun ihmisen syömistä joka kieltäytyy kahvipöydässä pullasta?
Miun ei muuten oo tarvinnut kertaakaan selitellä herkuttomuuttani töissä, vaikka vaan yks ystäväni töissä tietää tästä BC:stä. Kertoo lähinnä varmaan vaan siitä, et oon aika rajallisesti herkutellu tähänkin asti. Mut kyllä oon muuten todennut et niit herkkuja on meillä ainakin tarjolla niiiiin hirveesti! ei vaan voi perustella sitä herkun ottamista sillä et "otan nyt kun kerrankin on tälläsiä tarjolla".
Kun oisin vaikka tajunnut tehdä sen elämäntaparemonttini silloin taanoin, jonkun ammattilaisen ohjeilla niin oisin selvinny niin paljon vähemmällä. Oon niin paljon tyytyväisempi elämääni nyt kuin sillon,toki sillon laihdutin ja miun vartalo on niiin paljon enemmän miun mieleen jo nyt kuin ees sillon kuin olin hoikimmillani. Treenaaminen suo miulle niiin paljon enemmän, kuin oisin ikinä arvannu. En ois ikinä arvannu miten paljon siitä saa irti.
Oon niin onnellinen et lähin tähän projektiin mukaan.
Äsken olikin tullut meidän ylitsempparin Satun uusin päivitys foorumille, mistä sain kovasti kipinää kirjottamiseen ja kelaamaan omia tuntemuksiani tätä proggista kohtaan. Oon maailman huonoin jäsentelemään näitä juttuja sellain järkevästi, et koittakaahan selviytyä lukemisesta kun on tällästä tajunnan virtaa..
Oon älyttömän ylpee siitä miten hienosti oon pysyny ruodussa. Suunniteltuja lipsumisia (laivalla ja viime vlopun sipat) lukuunottamatta, oon pysyny täysin annetussa ruokavaliossa. Enkä oikeastaan oo soveltanut ohjeita sallittuja juttuja lukuunottamatta yhtään. Oon myös yllättynyt siitä miten paljon niin yksinkertasilla muutoksilla ruokavaliossa voi tehdä. Se et syön nykyisin kolmen kerran sijaan viisi kertaa, on pistäny miun ajatusmaailman ruuan suhteen ihan uuteen uskoon. Kun aikasemmin mietin, et mitä en sais syödä mut mitä silti syön kun on siinä vaiheessa jo niin kauhea nälkä, niin nyt mietin et miten mahtavaa voi olla et näin hyvä ruoka on miulle niin hyväksi. Käytin aikaisemmin kauheesti aikaa siihen, et mietin syömisiäni- morkkistelin menneitä ja pyrin miettimään et kuinka pitkälle voin siirtää miun seuraavaa ruokailua ja miten sit "palkitsen" itteni jollain ihanalla herkulla. Nyt melkein aamulla kun herään, niin tiiän tarkalleen miun tulevat syömiset parin tunnin haarukalla.
Oon jo pitkään syönyt terveellisesti, mut en ikinä näin monipuolisesti ja aidosti terveellisesti. Järkeviä, mut täyttäviä annoksia. En oo missään vaiheessa ollut aidosti hirveen nälissäni- paitsi toki ennen jokasta ruokailua. Mut toi 3-4h ruokailujen välillä sopii miulle ihan täydelliesti. Tiiän et kaikella mitä suuhuni pistän, ni on miun kropan kannalta joku tarkotus. Söin aikasemmin ihan liian vähän esim rasvoja tai suolaa. Koska kyllähän kaikki niinn"tietää" et ne on pahaks. Et onko ihme jos ei jaksa tehä oikeesti mitään ja on ihan hirveen äkänen, kun ei oo kropassa mitään ravintoaineita. Syön myös erilaisia vitamiineja niin paljon, et aika monen mummon dosetit kalpenis :) Oon oppinu terveellisestä ruokavaliosta niin paljon, et tuntuu hassulle et vaik kuinka luulin tietäni kaikesta kauheesti, niin todellisuudessa en tienny mitään..Syöminen ei enää rajota miun elämää, eikä aiheuta miulle morkkiksia vaan se antaa miulle sen mitä mie tarviin. Miun suhde ruokaan, tulee tuskin koskaan olee täysin terve mut luulen et se on sitä nyt lähempänä kuin se tulee koskaan olemaan.
Oon ruvennu kyseenalaistaa myös tosi paljon sitä miten ruokakeskeistä tosi moni asia on. Tai lähinnä et miten helposti sitä päätyy syömään jotain herkkua ihan vaan sosiaalisesta paineesta- "ei vaan kehtaa kieltäytyä". Mut miks ei kehtaa? Miks omia ruokailujansa tarvii kellekään mitenkään selitellä? Ja sama toki juomisissa. Keneltä se on pois, jos ite kieltäydyn viinilasista, kun en kuitenkaan kiellä sitä keneltäkään muulta. Miksi miun pitäis juoda edes lasillista viiniä, vaan sen takia et vältyn selittelyltä. JA btw miten julkeesti ihmiset alkaa kyselee tosi henkilökohtasia asioita kun sanot ettet halua juoda alkoholia. Pitääkö kasvisruokailijan joka kerta perustella ihmisille, et miks eivät syö lihaa. Tai tarviiko gluteiinitonta leipää pyytävän alkaa kertoa vatsavaivoistaan, ennen kuin ihmiset sen antavat. Onko se keneltäkään pois jos mie tahon syödä terveellisesti ja hyvin,jotta voisin paremmin?! Kyseenalaistetaanko tupakoitsijan tupakoimista yhtä paljon, kun ihmisen syömistä joka kieltäytyy kahvipöydässä pullasta?
Miun ei muuten oo tarvinnut kertaakaan selitellä herkuttomuuttani töissä, vaikka vaan yks ystäväni töissä tietää tästä BC:stä. Kertoo lähinnä varmaan vaan siitä, et oon aika rajallisesti herkutellu tähänkin asti. Mut kyllä oon muuten todennut et niit herkkuja on meillä ainakin tarjolla niiiiin hirveesti! ei vaan voi perustella sitä herkun ottamista sillä et "otan nyt kun kerrankin on tälläsiä tarjolla".
Kun oisin vaikka tajunnut tehdä sen elämäntaparemonttini silloin taanoin, jonkun ammattilaisen ohjeilla niin oisin selvinny niin paljon vähemmällä. Oon niin paljon tyytyväisempi elämääni nyt kuin sillon,toki sillon laihdutin ja miun vartalo on niiin paljon enemmän miun mieleen jo nyt kuin ees sillon kuin olin hoikimmillani. Treenaaminen suo miulle niiin paljon enemmän, kuin oisin ikinä arvannu. En ois ikinä arvannu miten paljon siitä saa irti.
Oon niin onnellinen et lähin tähän projektiin mukaan.
maanantai 4. marraskuuta 2013
Matelehtiva maanantai
No nyt on sitten se toinenkin koetinkivi koettu. Olin humaltumassa lauantaina jaa ei tarvi hetkeen sitten ollakaan. Sen verran antaumuksella tuli oltua.. Ruokailujen puoleen menin pitkälti kyllä suunnitellusti ja lauantaina kävin tekemässä salitreenin sekä Balancen. Lauantain iltapala ja sunnuntain aamupala jäivät syömättä, mutta muuten syömiset meni niin kuin pitikin. Sunnuntaina haaveilin kyllä kebabsalaatilla-combosta, mutta onneksi sitten sain ihan "sallituissa" ruuissa herkutella kun tein ranskalaisia ja paistoin sen kanssa jauhelihapihviä sekä salaattia (sehän melkein meni hamppariateriasta!). Vettä join kyllä tosi laiskasti, mutta senkin sijasta kokis zeroa upposi senkin edestä.. Tänään aamulla kyllä turvotti aika mukavasti, ei toivoakaan sellasesta kevyestä olosta. Mut siis oli hauska ilta ja hienoa et selvisin darramielihaluista aikalailla voittajana. Kourallisen otin kyllä eilen ylimääräisiä cashewpähkinöitä, se on hauskaa miten niistä nauttii kun tietää ettei niitä ylettömästi "saa" syödä..
Tänään tein aamulenkin, toivoin et se ois vähän keventänyt oloa- mitä se ei kyllä onnistunu tekemään.. Ja päivällä kävin vapaapäivän kunniaksi vielä tekemässä salitreenin ja pilateksessa. Se pilates ei nyt vaan ota auetakseen miulle kyllä.. Oon koittanut sitä jo useamman kerran, mut en okein tiedä vieläkään mitä oon siitä mieltä. Balancessa on nyt ollut pilateshenkisiä esim vatsalihaksia, mist mie tykkään kyllä tosi paljon mut ei ne täs peruspilateksessa oo yhtään niin tehokkaita..
Toiveissa ois et viikosta tulis energisempi kuin viime viikosta, nyt kun nää koetinkivet joista stressasin on ohi, niin pitäs pikkuhiljaa alkaa keskittyä muuttoon. huoh..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)







