Oon eläny kyl säälittävän leveäperäisesti ja parin kuukauden takainen minäni varmaan mäiskis miuta ja kovaa! Jostain kumman syystä elän sellasessa luulossa, et jos elän epäterveellisesti niin se ei haittaa jos oon vaikka Helsingissä. Tai jos vaihtoehtosesti sussu on miun luona, niin sillon on "erityistilanne" ja saa syödä mitä vaan. Ja kun tätä tapahtuu vähintään kolmena päivänä viikossa, niin voidaan olla varmoja että se haluttu kesäkunto on kyllä hyvin kaukana kohta.
Viime lauantaina olin muuten ihka ekaa kertaa ottamassa "julkisesti" aurinkoa. En kuullut torvisoittoa tai tuntenut mitään wooow- fiiliksiä, niinkun ehkä joskus aikasemmin aattelin. Toki tiiän, et oon paremmassa kunnossa enkä ehkä häpäile kroppaani niin paljon kun aikasemmin, mut jotenkin olin kai kuvitellut että vähissä vaatteissa olo julkisesti 15kg kevyempänä ois jotenkin.. Erilaista..
Edes rusketus ei oo tarttunu miun mielestä yhtään, varsinkaan jalkoihin. Niissä on ehkä joku vika. Ehkä en oo syöny tarpeeksi porkkanaa..
Toki oon tiennyt, että pudotuksen jälkeen se oikea duuni vasta alkaa. Mut en oikeesti aatellut että tää ois näin vaikeeta. En meinaa löytää syömisiini sellasta kultasta keskitietä ollenkaan. Veikkaan siis, että tää tulee menee jatkossa niin et syön vähän aikaa ihan päin hittoja jollon huomaan et paino nousee nopiasti liian korkeelle. Sen jälkeen syön taas niin kauan et pääsen tavoitteisiini ja sit sama kuvio uudestaan. Tervettä eikö? En ymmärrä miten ihmiset jotka ei käy puntarilla, tarkkailee painoansa? Miun vartalokuva on ainakin niin sekasin, et jos meen omieni tuntemusten mukaan niin painaisin hyvin nopeesti 160kg tai laihtuisin 35kiloseks. Tossa ei ollut juuri ollenkaan värikynää.. ;)
Tällä hetkellä oon asettanu painokseni 50-51kg. Muutama päivä sitten paino alkoi lähentyä 52kg, niin otin vähän taas tiukemman rutistuksen tähän väliin. Nyt en ookkaan sitten käynyt puntarissa niin en tiedä missä mennään. Viikonlopuksi ollaan mahdollisesti suuntaamassa kaverien mökille, jollon ei varmaan tuu kauheen terveellisesti syötyä tai juotua. Ja mitenkäs muuten uudet perunat, silli ja voi!? Monta kertaa sellasia oikein uskaltaa syödä..
Tuntuu, että ainakin tähän "arjen" alkuun tarvin selvät ja tiukat rajat etten heti liho takaisin vanhoihin mittoihin. Riski on kuitenkin vahvasti olemassa, varsinkin nyt. Alotin e-pillerit, jotka villien huhujen mukaan lihottaa kaikkia kauheesti ja tästä tietenkin on pieni pelko takaraivossa. Tosiasiassahan se on se ruoka mitä pistät suuhusi mikä lihottaa, eriasia toki jos kroppaan kertyy kauheesti nestettä mutta ei useimmilla vika taitaa olla ihan vaan siinä, että alkaa mässäillä ;) Miun kohalla pelkona on, että jos mielialat heittelee niin koitan parantaa oloani syömällä- mitä muuten oon aikasemmin harrastanut paljon (varmaan tärkein syy siihen et kiloja kerkes muutaman viime vuoden aikana kertymään). Nyt siis vahin vaakaa tarkasti ja koitan pitää hedelmiä kaapit täynnä, jos iskee syöpöttelyhimo.
Oon vihdoin saanut tyhjennettyä isot vaatteet vaatekaapista kirppikselle. Toivottavasti mahd paljon menisi kaupaksi, niin voisin paremmalla omalla tunnolla ostaa lisää täytettä vaatekaappiini.
Ne täksi kesäksi ostetut bikinitkin ovat muuten jo risat! Tai no ei nyt kovin pahasti, mutta kun ne ovat myös turhan isot (älä koskaan sovita bikinejä ennen ostoa...)niin nyt haluaisin uudet! Vahva epäilys etten ole tämän haluamisen kanssa yksin ja kauppojen bikinitarjonta ei varmaan ole mitä parhain.. Taidan kuitenkin käydä vilkasemassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti