Kevät 2012

Mahtavuutta, että kesä on taas kohta täällä!! Ei varmaan tarvi edes paljoa perustella sitä, miten ilonen oon kun ollaan jo maaliskuun puolessa välissä!Toisaalta taas, sehän tarkottaa myös sitä et pitäs ehkä taas alkaa tekee enempi jotain kroppansa eteen.  Viimeks tänään ennen koiralenkkiä ajattelin, et kotiin tullessa teen lihaskuntoa. Mut koirat pestyäni rätkähdin vaaka-asentoon, ja oon siinä samassa asennossa edelleen.. 

Ostin helmikuussa uudet lenkkarit, kun etelänreissun ja sen jälkeisen löysäilyn jälkeen piti alottaa treenailu tosissaan kun toukokuun alku ja HCR lähestyy uhkaavasti. Ostin jotkut söpöt lilat Asicset ja parepi niillä on juosta ainakin kuin edellisillä. Ei ehkä ihme tosin, kun vuoden oon käyttäny niitä vaihtelevasti melkein joka päivä mahd useastikin. Nyt pidän nuo uutukaiset ainakin toukokuuhun asti pelkästään  juoksukenkinä. Vanhat saa vielä kelvata kävelylenkeille. 

(voidaanko kuitenkin hetkeks keskittyä tän kuvan täydellisyyteen?!... Hiljainen 5min tän kuvan parissa kiitos..) 

Pointti vaan oli siis kertoa, miten petollisia paikkoja nuo urheilukaupat on! On täysin epäreilua laittaa samaan liikkeeseen ihania urheilullisia nuoriamiehiä ja ihania urheiluvaatteita jotka maksaa miljoonia! Tunnen jatkuvan kutsun Stadiumiin yms liikkeisiin, mut tiiän et päädyn heräteostoksiin vaan koska suurin osa niistä myyjistä on vaan niin söpöjä!

Onneks tässä postauksessa ei oo taas mitään järkeä... Mut oon juossut, pari-kolme lenkkiä viikossa. Vähintään n 8km lenkkiä oon tehny. Kertaalleen juoksin 15km mut vähän säikähdin kun se tuntu aika kurjalle polvissa. Nyt haaveilen, et kokeilisin sitä uudestaan ja ehkä vielä vähän pidentäisin sitä..Kroppa kesti nimittäin muuten tosi hyvin, mut toisaalta ois ihan kiva pitää polvensa toimivina ainakin sinne toukokuulle asti..

Juokseminen ei oo miusta edelleenkään yhtään kivaa oikeesti. Joka kerta ekat 5km mietin et "tää oli typerintä ikinä- voisin hyvinkin kävellä välillä edes..". Mut jos oon lähteny juoksemaan niin oon kyl sit oikeesti juossu. Viime lenkillä tein välissä lyhyitä spurtteja,mikä oli aika hauskaa, mut muuten oon lähinnä pyrkiny vaan jaksaa loppuun asti.

Jokanen on varmaan joskus elämässään ja varsinkin ihmissuhteissa huomannut, ettei kaikki aina mee niin kuin niitten haluis menevän. Et vaikka kuinka haluisit, niin asiat ei välttämättä mee niin kuin ite tahtois. Ja aina kun toteen tän, niin saan extraspurtin treenaamiseen! Vaikken vois elämässäni ihan kaikkeen vaikuttaa, niin täl hetkellä pystyn vaikuttaa siihen millasessa kunnossa oon ja kuinka paljon miun kropassa on höllyviä asioita. Jotenkin se on miusta aika lohduttavaa. Voisin kyllä olla tän hetkisestä kunnostani kovin kiitollinen muutamille miehille, jotka on saanu miut treenaamaan entistä agressiivisemmin ;)