torstai 5. joulukuuta 2013

8. BC:n vkon alkufiilikset ja konkreettiset tulokset

Hoi. Hiljaiseloa pidetty blogin suhteen.. Oli rempan ja muuton suhteen sen verran tekemistä, ettei kauheesti jäänyt aikaa miettiä mitään muuta. Treenailukin jäi vähälle, oli pakko tinkiä siitä et sain kaiken ajallani tehtyä. Nyt on kuitenkin vanhasta kodista luovuttu ja uudesta tehty koti. Miun kotisalilla on kuitenkin nyt puolestaan remontti ja vaikka siellä pystyy kyllä treenaamaan, niin treeni-ilo on vähän hukassa kun joka kerta kaikki asiat on eripaikoissa eikä kaikkia tarvittavia vekottimia meinaa löytyä.. Mut täytyy myös sanoa, et hienoa jälkeä siellä kyllä tehään. Kun vaan tulis nopeesti valmiiksikin!

BC:n suhteen on semisti lopahtanut mielenkiinto. Tai no..  Tunnen oloni vähän öh, onnettomaksi? Paino on tippunut vähäsen, senttejä on lähtenyt vähäsen.. Mut ottaen huomioon, miten paljosta tuntuu et kieltäydyn ja miten paljon omasta mielestäni teen, niin tuntuu et.. onks se nyt oikeesti sen arvosta? Lisäksi, miuta huolestuttaa kovasti se ns arkeen paluu. Kun oon nyt kieltänyt iteltäni niin kaiken, niin lähteeks sit ihan lapasista kun annankin itteni elää taas normaalisti. Oon kuitenkin siis edelleenkin pysynyt aika tiukasti annetuissa ohjeissa, tehnyt aamulenkkejä ja tehnyt tiukennuksia ohjeiden mukaisesti. Oon muutamana päivänä tehny kotona lihaskuntoa ja salilla oon alkanut tekemään uusia ohjelmia. Oon BC:n aikana tehnyt lähinnä kahta erisalitreeniä, jotka on molemmat kokokropan treenejä. Oonkin huomannut kaipaavani kolmijakoista saliohjelmaani ja nyt sain taas pikkuveljeltäni uudet ohjelmat. Tykkään salitreenistä niin kovasti, mut kroppa ei kestä niin tiheesti tollasta kokokroppaa kuormittavaa treeniä kuin tahtoisin tehä. Siks oon todennut, et toi kolmijakoinen sopii miulle paljon paremmin. Saa ees osa kropasta levätä. Mut onneks niitä tuloksia on tullut.. Muuten oisin lopettanu tän jo täysin..

Nyt on 7(?)viikkoa takana ja voisin vähän valoittaa konkreettisia tuloksia. Eli paino on tippunut 3,1 kg, kaikki melkein sillon ekan viikon aikana. Senttejä on kuitenkin lähtenyt 6cm oikeestaan joka puolelta kroppaa. Hassulta tuntu laittaa mittanauha vyötärölle ja kattoa miltä se ois näyttänyt jos ois vieläkin sen kokonen kuin olin aloittaessa. Silti välillä tuntuu ettei kroppa oo kehittyny mihinkään. Miulla ei oo mitään tavoitevaatteita ja kun kyse on kuitenkin aika pienestä pienentymiesstä, niin on hyvä välillä muistuttaa itelle et mistä sitä oikeestaan lähettiinkään. Miullahan on käytössä tollanen veljeni Omronin kehonkoostumismittari, mikä on kyllä aika epäluotettava- mittausten väliset erot on ajottain isoja- en tosin tiiä onko vika mittaajassa.. No enivei. Se mittaa siis BMI;n ja rasvaprosentin. Ja BMI on laskenu 1,3, mut rasvaprosentti- mistä eniten oon ollu kiinnostunut, on tippunut 4,7%. SE  on jo aika mukava määrä rasvaa tän kokosesta ihmisestä. Myös vatsalihakset alkaa pikkuhiljaa piirtymään edes vähän paremmin esiin.

Nooo yhteenvetona. Ei mikään helppoprojekti oo ollut, 10vkoa on paljon pidempi aika kuin aluks aattelin.. Mut hyvät eväät tästä saa tulevaan. Toki välillä ahdistaa kun tietää miten paljon täs on vielä opittavaa. Ei niinkään pudotettavaa mut mut enempikin sitä et tiedostan vahvasti miten kaukana tää tän hetkinen elämä on sellasesta rennosta syömisestä mitä toivoisin osaavani. Olis ihanaa kun osaisin joskus herkutella niin, ettei kokoajan pelottas et homma lähtee ihan lapasista. Tai et paino ja kroppa pysyis hyvissä ja normaaleissa mitoissa, ilman et se aiheuttais miulle hirveesti työtä ja ahistusta..Koitan pikkuhiljaa siirtää ajatuksiani sitä kohti. Miun maailma ei romahtanut vaikka viime viikonloppuna söin useamman  joulutortun,pipareita ja juustoja.. Annan ittelleni luvan syödä välillä ohjeiden ohi, jos se tuntuu miusta itestäni hyvälle ja ns tarpeelliselle. En enää haaveile bikinifitnesskropasta. Vaan timmistä sporttisesta vartalosta joka elää miun mukana. En haluu elää pelkästään kroppaani varten, vaan enempikin niin et tahon iloita miun terveestä ja hyvinvoivasta vartalosta. Ei täs nyt oo mitään oikeestaan järkeä tässä selityksessä.. Mut ois ihanaa kun löytäisin totaalikieltäytymisen avulla pikkuhiljaa sen kultasen keskitien. Oli kyse sitten alkoholista, ruuasta tai treenistä.
Aijon kokeilla sellasta lämpimämpää suhtautumista itteeni. Ihan näin joulun kunniaksi, tykkään itestäni tän loppuvuoden aijan  vähän enemmän. Vuosi sitten tähän aikaan, en ollut ikinä tehnyt kunnon salitreeniä ja laittanut likoon itteeni samalla tavalla kuin viimesen vuoden aikana oon tehny. Vuoden viimeset viikot halaan itteäni vähän useammin kuin aikasemmin. Muistan olla ylpeä itestäni ja siitä kuinka pitkä matka on tultu!

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Väsynyt elämä

äääää.. Tankkauksen jälkeinen elämä on ollut niiin väsynyttä! Niin väsynyttä, etten tahtois kuin nukkua vaan kokoajan! Niin ja kiukutella. Niin ja syödä. Oon pitänyt ohjeistettua kevennettyä viikkoa siis kyllä niin antaumuksella, etten oo ees kaipaillut salille.. Eilen kävin kyllä Sats Yogassa. Ei se edelleenkään miuta niin sytytä, mut kroppa tais olla sen tarpeessa että sitä huolletaan.
Mut miten ihminen joka syö vitamiineja aivan heeeelvetisti, niin voi olla näin väsynyt!! Miten se vaan on mahdollista! Tänään päätin, et annan itteni nukkua pidempään kuin tavallista, enkä herää aamuaerobista varten aikaisemmin. Noh. Heräsin ilman kelloa ihan samaan aikaan kuin muinakin aamuina. Prkl.  Kävin sitten koirien kanssa aamuaerobisen tekemässä, sillä lopputuloksella et oon edelleenkin ihan kuolettavan väsynyt! Perjantaina saan uuden asunnon hallintaani, joten ei toivoakaan että tässä kerkeäisi levätä. Tänään pitäisi porskuttaa 10h töissä.. Huomenna meinaan päättää tän miun "lepoviikon" aamubalanceen. Vloppuna sitten viimeistään taas salille.

Tankkauspäivä meni siis kokonaisuudessaan syöden. Syöminen oli kyllä vähän pettymys. Mikään mitä olin himoinnut, ei maistunut millekään. Olisi vain tehnyt mieli rahkaa kardemummalla. Huoh. Illalliseksi syömäni pitsakaan ei iskenyt, vaikka siitä olin haaveillut useamman kuukauden. Voivoi.. Surullista! Nyt sitten jälkeenpäin keksisin vaikka mitä mitä tahtoisin syödä! Mm köyhiä ritareita!NAM! Tankkauksen jälkeisenä päivänä, aka sunnuntaina olo oli muuten aikalailla sama kuin jos oisin vetänyt edellisenä päivänä kunnon kännit ja mäkkisafkat. Turvonnut fyysisesti ja ihan tukossa henkisesti. Hyi yök. Ruokavalioon oli siis sunnuntaina ihan mukava palata. Mutta siis olo ei vieläkään oo palautunu tankkausta edeltäväksi.. Niin eikä paino. Voih.. Laitoin nyt foorumille Sadulle kysymästä, et kuuluuko tää asiaan vai missä vika.. Voi toki johtua pimeydestä ja vaikka mistä, mut toki nyt ite mietin et oisko kuitenkin ollu parempi olla noudattamatta ohjeita ja olla tankkaamatta.. PRKL. tuntuu ettei siitä nyt tullu mitään muuta kuin takapakkia!

Niin tosiaan.. Rykäsen tähän kuun loppuun sitten vielä yhen pikkuremontin ja muuton.. Ens kuussa voin siis vihdoinkin keskittyä vaan urheiluun ja diettiin! Keksin muuten taas uuden jutun. Mitäs jos alkaisinkin syömään paleonmukaisesti!??

ps. Satu vastasi että väsy kuuluu asiaan, ja treeni parantaa kaikki vaivani ja ongelmani!! No eihän se nyt välttämättä ihan niin sanonut.. mut melkein :) Nyt en millään malttais odottaa et pääsen salille treenaa tän väsymyksen pois!  Älyttömän hyvä toi foorumi. Olin varma etten tuu käyttää sitä ollenkaan, mut nyt oon päättäny et kysyn heti kaiken mitä mieleen tulee :)

lauantai 16. marraskuuta 2013

Tankkauspäivä

Oon noudattanu "orjallisesti" tähän asti ruokavaliota. Jokaisen annoksen oon punninnut grammalleen oikein, treenit oon tehny vähintään määrätyn verran ja samoin aamuaerobisia.  Viime viikolla alkoi kropassa kyllä tuntuakin jatkuva salitreeni. Toinen kyynärpää kipeytyi ja lonkankoukistajat on niin  jumissa, etten oo tiennyt sen olevan mahdollistakaan. Satu lupas jo dieetin alussa meille yhden tankkauspäivän ja alussa jo suunnittelin,et kuinka pitkälle sen saisin pistää. Mut nyt kun torstaina Satu antoi asiasta ohjeet ja miun viikko vaihtui, niin päätin ottaa sen tähän väliin. Seuraava vloppu menee rempatessa ja sitä seuraava muuttaessa, niin tää oli oikeestaan ainoo vaihtoehto. Idiksenä on siis pitää kunnon tauko treenaamisesta ja samalla pitää yhden päivän tankkaus, jolloiun syödään paaaljon. Satu anto aiheesta ohjeet, joita pikkasen  sovellan mut kuitenkin niiden pohjalta tein eiliset ostokset. Päätin pitää tän lauantain ihan tosi löysänä, oon sopinu kaverin kanssa pitsatreffit, mut muuten oon vaan kotona itekseni. Ehkä piipahdan kaupoilla pikasesti, mut en sen kummempaa ohjelmaa tee.. Annan kropalle sen kaipaamaa lepoa..
Juttelin eilen pikkuveljeni kans (koulutukseltaan liikuntaneuvoja, nyt opiskelee valmentajaksi amk:ssa) ja kerroin sille tästä ruokavaliosta. Ideoitiin myös sitä, et jatkossakin (BC:n jälkeen) noudattaisin muuten treeniohjelmaa eli n 5 treeniä viikossa 4-5vkon ajan ja sen jälkeen viikon kevyempi treeniviikko. Tälläselle kevyemmälle viikolle vois sitten aina suunnitella vaikka vaan kroppaa hoitavaa liikuntaa ja yhden vapaasyöntipäivän. Muuten noudattaisi treeniohjelmaa. Oon kokoajan nyt treenannut oikeestaan ilman suunnitelmallisuutta, koska oon vaa oottanut sitä et miun innostus lopahtaa. Mut koska se innostus vaan kasvaa, niin ehkä on hyvä koittaa vähän pitkäjänteisyyttä. BC:n jälkeen on mahdollisuus jatkaa extraan(4vkoa), jonka varmaan otan tohon päälle et saan siihen sen kunnon buustin ja ohjeet jatkolle. Ollaan varattu meille matka Tanskaan kaverin kanssa, tammi-helmikuun vaihteeseen, niin siihen asti oiskin hyvä jatkaa..

No mut se tulevasta. Tankkauspäivä siis oli suunniteltu tälle päivälle. Otin kuitenkin varaslähdön ja söin jo iltapalaksi tän päivän ostoksiani. Toki ne on sit pois tältä päivältä. Söin nimittäin helvetisti irtokarkkeja ilta-ja aamupalaksi, ja nyt ajatuskin niistä on aika ällöttävä. En nimittäin ees mitenkään kauheesti diggaile karkkeja, mut kun  suklaat on rasvaisuuden takia pois tästä tankkauksestakin- niin ostin sit säkin irttareita.. Tiiättekö sen fiiliksen kaupassa, kun ois ihana ostaa kauheesti kaikkea herkkua, mut et sit kuitenkaan ei tee mieli mitään muuta kuin ostaa sitä rahkaa..:D no joo..
Iltapalana meni siis irttareitten lisäksi, taateleita ja pähkinöitä-(niissähän on rasvaa reilusti, mut kun ne on oikeestaan ainoa mitä teki kunnolla mieli..). Söin myös vähän saaristolaisruisleipää- mitä oon himonnut hitosti, mut eihän se nyt yhtään iskenyt.. Aamulla söin illalla tehtyä riisipuuroa ja luumukiisseliä, jota oottelin oikein innolla.. mut eihän sekään nyt oikeestaan ollut niin mahtavaa. Pari riisipiirakkaa siihen päälle, mut kun rasvaa pitäs välttää, niin sekään ei oikein iskenyt ilman voita. Niin ja sit oli kans hunajamelonia ja mandariiniä.
Kohta koirien kanssa koirapuistoon ja sit hei vois taas vaikka syödä!
Toivon tosi kovin, et saan tästä päivästä ja muista lepopäivistä hirveesti lisää energiaa ja buustia aineenvaihdunnalle! JA vitsi miten ihanaa, kun tiedän ettei tää mode tuu jäämään päälle- hyi ällötys jos pitäs syödä karkkeja useamminkin :D

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Siirappista sunnuntaita!

Kuinka onnelliseks sitä ihminen tuleekaan, kun saa alottaa aamunsa letuilla! Rakastan miun puuroaamupalaani, mut tänään tein sunnuntain kunniaksi kauralettuja! Ja ai mahoton miten ne on hyviä! Miten joku niin yksinkertainen ja helppo ruoka, voikin olla niin hyvää! Fiksailin yhtä reseptiä mitä käytin edellisellä kerralla, eikä tähän oikeestaan tullut nyt mitään muuta kuin valkuaisia ja kauraleseitä ja -hiutaleita. Paistoin vielä kookosöljyssä. Käytiin eilen ikeassa ja ostin sellasen pienen blinipannun ja sillä tollasten lettujen paistaminen on kaiken lisäks älyttömän helppoa!
Olin perjantaina äitillä yökylässä ja siellä jos missä tulee helposti syötyä ihan vaan syömisen ilosta. Kotona on kuitenkin suht helppoa syödä ohjeiden mukaan, koska ei täällä paljoa ole mitään muutakaan tarjolla :D Mut hyvinhän se onnistu. Äitiä ehkä tosin vähän harmitti, kun ei päässyt niin paljon miuta passaamaan kuin ois tahtonut ;)
Eilen oli aika haipakkaa menoa koko päivä, käytiin kaupoilla ja ruokavälit vähän venähti. Pysyin kuitenkin kovana, enkä hairahtanut ikean herkkuihin. Jossain vaiheessa myös havaitsin et vaikka pää olevinaan kaipas ruokaa, niin todellisuudessa oli vaan kauhee jano. Ostin vesipullon ja heti "nälkä" helpotti. Hienosti tässä oppii kyllä kuuntelee kroppaansa eritavalla kuin ennen. Usein tulee sellanen olo, et vois syödä vielä jotakin. Kuitenkin kun oon vaikka viiskin minuuttia odottanut, niin kummasti sitä huomaa mahan kuitenkin olevan ihan sopivasti täynnä. Menin jossain vaiheessa ruokailuissani siihen pisteeseen, et söin poikkeuksetta itteni aina siihen ähkyyn asti kun se oli ainoo tunne minkä kroppa oikeesti tunnisti. Kuvittelin et se tois miulle hyvän olon. Vaik loppuen lopuks miul oli aina tosi huono olo- ylläripylläri kun maha on tungettu turvoksiin.

Olin myös superonnellinen, et sain tänään nukuttua yli kymmeneen! ihanaa! Toki se tarkottaa sitä, et oon nyt vähän kokoajan syömässä jotain- kun jää aika lyhyeks tää hereillä olo aika. Kohta saakin siis jo lounasta ;)

torstai 7. marraskuuta 2013

Tän viikon mittaustuloksista..

Ei mitään hajua, et missä viikossa tässä mennään.. Mittailin tänään ittestäni viikon mitat ja painon. Ei mitääään muutosta!! Havaittavissa pientä turhautumista.. Onneksi meillä on toi fb-yhteisö, sieltä kun lukenut niin monilla meni tosi pitkä aika ennen ekoja pudotuksia tai senttien muutoksia. Miullahan tippu paino ekan viikon aikana 3kg, ja senttejä lähti reilusti, et ihan ymmärrettävää toki että tasottuu. Luulen myös, et saattaa olla pientä menkkaturvotusta ilmassa et toki se varmaan voi vaikuttaa asiaan..
Mittatuloksista huolimatta fiilis ollut tänä aamuna jotenkin poikkeuksellisen hyvä! Alkaa toi nukkuminen nykyään taas onnistumaan, tuntuu et nukun sikeämmin ja muutenkin ns laadukkaammin kuin aikasemmin. Nään myös tosi selkeitä unia. Viime yönä taisin käydä ainakin karkkikaupassa(jo toisen kerran tällä viikolla) ja vetää valkosesta leivästä hirveet överit :D Mut hauskaa miten sitä alitajuntakin kelaa näitä juttuja. Toi alussa hillittömän suurelta tuntunut puuroannos on myös noussut miun ihan suosikiksi joka kyl tuo energiaa aamulenkille kun tietää mitä siellä kotona odottaa! NAM! En lapsena tykänny puurosta yhtään ja nyt vasta tän salitreenauksen ansiosta oon ymmärtäny sen pointin! Sehän on tervellisyyden lisäks myös älyttömän kauan kylläsenä pitävää sapuskaa! Voisin haluta ruokavalion jossa syötäs pelkkää puuroa.. Sekaan vähän kookosöljyä ja raejuustoa! NAMSKIS!
Tänään mennään töitten jälkeen äitille yökylään, eväitten kanssa toki!
Ainiin. Eilen varasin lennot Kööpenhaminan reissulle tammi-helmikuun vaihteessa! Lähdetään kaverini kanssa sinne moikkaamaan pikkuveljeäni ja ehkä vähän rimpsalle ;) Siinä on siis taas ainakin tavotetta, etä on silloin parhaassa mahdollisessa kunnossa vaikka ei nyt mitkään bikinikelit taida sillon Tanskassa ollakaan..

Kovin onnellinen olo

Se ois taas torstai!! Torstai on kyllä nykyään yks suosikkipäivistäni, silloin nimittäin a) vaihtuu ns viikko laskennassa ja b) tulee aina päivitykset bikini challengen ruokavinkkeihin ja viikkotreeneihin. Kovasti tänään oon päivystänyt Fitfarmin sivuja uusimman päivityksen toivossa.
Äsken olikin tullut meidän ylitsempparin Satun uusin päivitys foorumille, mistä sain kovasti kipinää kirjottamiseen ja kelaamaan omia tuntemuksiani tätä proggista kohtaan. Oon maailman huonoin jäsentelemään näitä juttuja sellain järkevästi, et koittakaahan selviytyä lukemisesta kun on tällästä tajunnan virtaa..

Oon älyttömän ylpee siitä miten hienosti oon pysyny ruodussa. Suunniteltuja lipsumisia (laivalla ja viime vlopun sipat) lukuunottamatta, oon pysyny täysin annetussa ruokavaliossa. Enkä oikeastaan oo soveltanut ohjeita sallittuja juttuja lukuunottamatta yhtään. Oon myös yllättynyt siitä miten paljon niin yksinkertasilla muutoksilla ruokavaliossa voi tehdä. Se et syön nykyisin kolmen kerran sijaan viisi kertaa, on pistäny miun ajatusmaailman ruuan suhteen ihan uuteen uskoon. Kun aikasemmin mietin, et mitä en sais syödä mut mitä silti syön kun on siinä vaiheessa jo niin kauhea nälkä, niin nyt mietin et miten mahtavaa voi olla et näin hyvä ruoka on miulle niin hyväksi. Käytin aikaisemmin kauheesti aikaa siihen, et mietin syömisiäni- morkkistelin menneitä ja pyrin miettimään et kuinka pitkälle voin siirtää miun seuraavaa ruokailua ja miten sit "palkitsen" itteni jollain ihanalla herkulla. Nyt melkein aamulla kun herään, niin tiiän tarkalleen miun tulevat syömiset parin tunnin haarukalla.

Oon jo pitkään syönyt terveellisesti, mut en ikinä näin monipuolisesti ja aidosti terveellisesti. Järkeviä, mut täyttäviä annoksia. En oo missään vaiheessa ollut aidosti hirveen nälissäni- paitsi toki ennen jokasta ruokailua. Mut toi 3-4h ruokailujen välillä sopii miulle ihan täydelliesti. Tiiän et kaikella mitä suuhuni pistän, ni on miun kropan kannalta joku tarkotus. Söin aikasemmin ihan liian vähän esim rasvoja tai suolaa. Koska kyllähän kaikki niinn"tietää" et ne on pahaks. Et onko ihme jos ei jaksa tehä oikeesti mitään ja on ihan hirveen äkänen, kun ei oo kropassa mitään ravintoaineita. Syön myös erilaisia vitamiineja niin paljon, et aika monen mummon dosetit kalpenis :) Oon oppinu terveellisestä ruokavaliosta niin paljon, et tuntuu hassulle et vaik kuinka luulin tietäni kaikesta kauheesti, niin todellisuudessa en tienny mitään..Syöminen ei enää rajota miun elämää, eikä aiheuta miulle morkkiksia vaan se antaa miulle sen mitä mie tarviin. Miun suhde ruokaan, tulee tuskin koskaan olee täysin terve mut luulen et se on sitä nyt lähempänä kuin se tulee koskaan olemaan.

Oon ruvennu kyseenalaistaa myös tosi paljon sitä miten ruokakeskeistä tosi moni asia on. Tai lähinnä et miten helposti sitä päätyy syömään jotain herkkua ihan vaan sosiaalisesta paineesta- "ei vaan kehtaa kieltäytyä". Mut miks ei kehtaa? Miks omia ruokailujansa tarvii kellekään mitenkään selitellä? Ja sama toki juomisissa. Keneltä se on pois, jos ite kieltäydyn viinilasista, kun en kuitenkaan kiellä sitä keneltäkään muulta. Miksi miun pitäis juoda edes lasillista viiniä, vaan sen takia et vältyn selittelyltä. JA btw miten julkeesti ihmiset alkaa kyselee tosi henkilökohtasia asioita kun sanot ettet halua juoda alkoholia. Pitääkö kasvisruokailijan joka kerta perustella ihmisille, et miks eivät syö lihaa. Tai tarviiko gluteiinitonta leipää pyytävän alkaa kertoa vatsavaivoistaan, ennen kuin ihmiset sen antavat.  Onko se keneltäkään pois jos mie tahon syödä terveellisesti ja hyvin,jotta voisin paremmin?! Kyseenalaistetaanko tupakoitsijan tupakoimista yhtä paljon, kun ihmisen syömistä joka kieltäytyy kahvipöydässä pullasta?

Miun ei muuten oo tarvinnut kertaakaan selitellä herkuttomuuttani töissä, vaikka vaan yks ystäväni töissä tietää tästä BC:stä. Kertoo lähinnä varmaan vaan siitä, et oon aika rajallisesti herkutellu tähänkin asti. Mut kyllä oon muuten todennut et niit herkkuja on meillä ainakin tarjolla niiiiin hirveesti! ei vaan voi perustella sitä herkun ottamista sillä et "otan nyt kun kerrankin on tälläsiä tarjolla".
Kun oisin vaikka tajunnut tehdä sen elämäntaparemonttini silloin taanoin, jonkun ammattilaisen ohjeilla niin oisin selvinny niin paljon vähemmällä. Oon niin paljon tyytyväisempi elämääni nyt kuin sillon,toki sillon laihdutin ja miun vartalo on niiin paljon enemmän miun mieleen jo nyt kuin ees sillon kuin olin hoikimmillani. Treenaaminen suo miulle niiin paljon enemmän, kuin oisin ikinä arvannu. En ois ikinä arvannu miten paljon siitä saa irti.

Oon niin onnellinen et lähin tähän projektiin mukaan.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Matelehtiva maanantai

No nyt on sitten se toinenkin koetinkivi koettu. Olin humaltumassa lauantaina jaa ei tarvi hetkeen sitten ollakaan. Sen verran antaumuksella tuli oltua.. Ruokailujen puoleen menin pitkälti kyllä suunnitellusti ja lauantaina kävin tekemässä salitreenin sekä Balancen. Lauantain iltapala ja sunnuntain aamupala jäivät syömättä, mutta muuten syömiset meni niin kuin pitikin. Sunnuntaina haaveilin kyllä kebabsalaatilla-combosta, mutta onneksi sitten sain ihan "sallituissa" ruuissa herkutella kun tein ranskalaisia ja paistoin sen kanssa jauhelihapihviä sekä salaattia (sehän melkein meni hamppariateriasta!). Vettä join kyllä tosi laiskasti, mutta senkin sijasta kokis zeroa upposi senkin edestä.. Tänään aamulla kyllä turvotti aika mukavasti, ei toivoakaan sellasesta kevyestä olosta. Mut siis oli hauska ilta ja hienoa et selvisin darramielihaluista aikalailla voittajana. Kourallisen otin kyllä eilen ylimääräisiä cashewpähkinöitä, se on hauskaa miten niistä nauttii kun tietää ettei niitä ylettömästi "saa" syödä..
Tänään tein aamulenkin, toivoin et se ois vähän keventänyt oloa- mitä se ei kyllä onnistunu tekemään.. Ja päivällä kävin vapaapäivän kunniaksi vielä tekemässä salitreenin ja pilateksessa. Se pilates ei nyt vaan ota auetakseen miulle kyllä.. Oon koittanut sitä jo useamman kerran, mut en okein tiedä vieläkään mitä oon siitä mieltä. Balancessa on nyt ollut pilateshenkisiä esim vatsalihaksia, mist mie tykkään kyllä tosi paljon mut ei ne täs peruspilateksessa oo yhtään niin tehokkaita..
 Toiveissa ois et viikosta tulis energisempi kuin viime viikosta, nyt kun nää koetinkivet joista stressasin on ohi, niin pitäs pikkuhiljaa alkaa keskittyä muuttoon. huoh.. 

lauantai 2. marraskuuta 2013

Taas yksi BC viikko takana :)

Purin pitkästä aikaa kuvia kännykästä, niin kerrankin luvassa jotain muuta kuin pinterestin satoa kuvituksina :)
Tää viikko ollut jotenkin tosi vaikee. En saanut edellisenä vloppuna varmaan nukuttua viikon univelkoja ollenkaan pois, niin koko viikko on mennyt tosi väsyneesti. Keskiviikkona olin töissä 10h ja perehdytin siinä samalla uutta työntekijää, niin se lepopäivä ei oikein tuntunut kropassa kuitenkaan levolta.. Salilla oon kuitenkin käynyt niin kuin suunnittelin ja aamuaerobisia oon tehny ahkerasti. Treeni siis kyllä kulkee.Paino on ihan samoissa lukemissa kuin viime viikollakin, mut senttejä oli edes pikkasen lähtenyt. 

Ruokavaliossa oon pysyny tiukasti, enkä oo sortunut herkutteluun vaik töissä on kyllä kiusauksia ollut. Se on kuitenkin niiiin paljon helpompi kieltäytyä kaikista herkuista kun töissä tulee syötyä se 3 kertaa kunnolla. Verrattuna aikaisimpiin kertoihin kun oon syömisiäni tarkkaillut. Vannon nykyään kyllä vahvasti ton 3-4h ruokavälin nimeen. Vaatii säätämistä ja tekemistä, mut on se sen arvosta ja toimii kyllä. Aika pieni homma kun saa verensokerit ja painon pysymään kurissa. BC:n ruokavalio on osoittautunut huomattavasti monipuolisemmaks miltä se ensi vilkaisulla vaikutti. Tänään söin aamupalaksi kauralettuja, ja oli kyllä hyviä! Tykkään normi puurostakin tosi paljon, mut tää oli hyvää vaihtelua. Päivän suurin herkutteluhetki on kyllä nuo cashewpähkinät, nam!


Pakkasin joku aamu eväitä töihin ja nauratti toi purkkien määrä. Tuntuu että tosta hillittömästä salikassista menee puolet siihen et roudaan eväsrasioita edes takas. Musti&mirri kylmäkassi osoittautunut tarpeelliseks, kun usein käyn työmatkalla salilla ja saan sapuskat vasta töissä kylmään.  Kahvia oon käyttänyt tähän asti ennen salitreeniä vähän piristämässä, mutta tänään meinasin kokeilla Intraa. Oon sen suhteen "pikkasen" skeptinen, mut meinaan testata sitä treenin aikana juotavana. Makuna appelsiini, joka kuulostaa ällölle mut jos tekee tehtävänsä niin väliäkö sillä niin miltä se maistuu.. Kohta siis nokka kohti salitreeniä ja balancea. Illalla pitäs kokeilla ottaa siideriä piiiiitkästä aikaa! :D Sehän ei yhtään sovi tähän nykyseen ruokavaliooni, mut josko nyt suon sen hyvällä omalla tunnolla itelleni ja jatkan sitten seuraavat 2kk vielä tipatonta:)

maanantai 28. lokakuuta 2013

Tiistai aamun ajatuksia ja viimeviikon treenit

Myrskystä selvitty ja tän viikon salitreenitkin startattu. Kohta kohti aamulenkkiä koirien kanssa. Vähän jännitti ennen BC:n alkua, et miten selviän aamulenkeistä, kun toinen koiristanihan ei siis suostu juoksemaan kuin pieniä matkoja. Ihmiskokeen aikana juoksulenkit varmaan aiheuttikin suuren osan väsymyksestä, kun jouduin aina heräämään extra aikaisin kun piti juoksulenkin lisäksi tehdä vielä toinen normilenkki. Olinkin siis erittäin ilahtunut kun ohjeistuksissa sanottiin, että tapani tehä aamulenkit nykyään vastaakin täysin sitä mitä Bc:n aamuaerobisilla tarkoitetaan! Mahtavaa! Just tällä hetkellä kun on märkää ja pimeää, niin juoksulenkit ei niin houkuttaisikaan..


Viime viikon liikunnat muotoutuivat näin:
Maanantai: sali
Tiistai:sali
Keskiviikko: lepo
Torstai:sali
Perjantai: Sali
Lauantai: Lepo
Sunnuntai: BC:n plyoviikkotreeni ja Balance

Luulen et tulevien viikkojen aikana toi viikko-ohjelma tulee olee pitkälti samanlainen. Tietosesti oon nyt välttänyt esim bodypump tunteja ja muutenkin koitan keskittyä tohon salitreeniin, se nyt on kuitenkin miulle se ykkössuosikki, enkä taho enää hankkia itelleni niin kaameta ylikuntoa sillä et tekisin liikaa. Nyt mennän vähempi on parempi linjalla. Lauantain ja sunnuntain treeniputkista siis luovuttu. Tälläkin viikolla toinen lepopäivä todennäkösesti ajottuu keskiviikolle, koska sillon on töissä 10h päivä. Tuntuis vähän ittensä kiusaamiselta lähteä sitä ennen salille..

Tuli muuten mieleen, kun tossa edellisessä kirjotuksessa olin laittanut ettää 8,5 vkoa jäljellä, niin todellisuudessa en kyllä aattele tätä sellasena 10vko projektina. Vaan enempikin niin, että tästä tää starttaa. Ainakin tässä vaiheessa uskon jatkavani ruokavaliota pitkälti samana bc:n loppumisen jälkeenkin. Samoin tota treenirytmitystä. Toki sallin ehkä itelleni joitakin herkkuja joskus, mutta pääpohja jää varmasti samaksi. Sen verran hyvin se tuntuu elämääni sopivan.
Eilen muuten kun hehkutin sitä, että kaikki haasteet on tässä alussa.. niin unohdin  sitten sellasen pikkujutun kuin MUUTTO! Ostin asunnon ja kuukauden päästä pitäisi olla muutto pahimmillansa. Toivottavasti saan treeenit järjestymään senkin lomaan..


Risteily takana jaa 8,5vkoa edessä


Noniin,  BC:n ensimmäinen koetinkivi eli risteily takana!Reissu oli tosi onnistunu, eikä matkaseuralaiset (äiti,sisko ja siskon 2v tyttö) olleet harmissaan tästä miun ruuan kanssa sähläämisestä. Vähänhän se vaati enemmän miettimistä ja valmisteluja, niin ja reilusti itsekuria. Perjantaina tein salitreenin jo aamulla poikkeuksellisesti tyhjällä vatsalla, jolloin ns säästin päivällisen (joka kuuluisi syödä treenin jälkeen) niin illalliselle. Pe sekä la- päivälliset syötiin Bistro Maximen buffetissa, otettiin siis vaan alkupala ja jälkiruokapöydät. Rakensin pitkälti lasten buffetista löytyvistä aineksista kanasalaatin, jolla sain kyllä vatsani niin täyteen etten langennut pahasti kiusauksiin buffapöydän ääressä. Pikkasen toki nappasin muutaman ylimääräisen hedelmäpalasen ja muutaman pähkinän..Mutta pysyin erossa niistä kaikista ihanista jälkkäreistä ja karkeista. Annoskokojen suhteen menin "vähän" mutu-tuntumalla. Enkä asiasta ottanut mitään stressiäkään. Taxfree-keikatkin pysyin tiukasti erossa maistiaisista, vaikka tobleronet ja kumppanit ois kyllä houkuttanut.. Alkoholia en juonut pisaraakaan, se oli oikeestaan helpoin kieltäytyminen tässä reissussa. Iltapalan sovelsin hytissä proteiinipuddingista, jonka tein mukanani tuomaan rasvattomaan maitoon (iskukuumennettu pikkutetra), sekaan vähän pilttiä ja soijalesitiiniä. Näytti aika kamalalle, mutta hyvin upposi. Aamupuuron ainekset olin mittaillut kotona minigrip pusseihin, aamubuffassa sekotin sekaan vähän kuumaa vettä ja tadaa! Ohjeiden mukainen puuro oli valmis! Lounaalla nappasin 7elevenistä kanasalaatin ja vedin purkillisen ananasta. Kahvilla hemmottelin itseäni lemppari protskupatukalla.

Reissu oli onnistunut,eikä tän ruokavalion noudattaminen vaatinut niin kovin suuria kikkailuja vaikka aluksi sitä vähän pelkäsinkin. Kiva oli kuitenkin palata myös kotiin ja päästä olemaan tässä haastessa täysillä mukana. Oli muuten varmaan ensimmäinen kerta buffassa kun osasin lopettaa ajoissa, eikä tullut pahaa oloa eikä morkkista syömisistä! hyväää! Tässähän kehittyy! Paino vähän nousi perjantain lukemista, mutta se oli aika odotettavissa, kun syömisissä kuitenkaan ihan pääse samaan kuin kotona. En siis ole huolissani ja aamulenkki maistui tänään oikein hyvälle.

Ensi viikonloppuna piti lähteä Jyväskylään, jossa olisi väkisinkin tullut kunnon repsahduksia, mutta nyt toteutammekin sen täällä koto Helsingissä vähän keveyemmin. Tarkoituksenani olisikin siis toteuttaa ruokavaliota normaaliin tapaan, siitäkin huolimatta että alkoholia tulee lauantaina nautittua ja toki sunnuntaina pidän lepopäivän treeneistä. Mutta kun alunperin näytti siltä, että olisi lepoa treenien lisäksi myös ruokavaliosta koko vlopun ajan. Tämä kevyempi vaihtoehto voikin olla ihan riittävä haaste. En oo juonut alkoholia pariin  kuukauteen ollenkaan (sitä ennen senkin edestä), mut nyt kyllä on sellanen olo että muutama alkoholiannos (kaloreineen) sopii oikein hyvin tähän väliin. Hyvä kyllä kun nää kaikki "koettelemukset" tulee heti tähän alkuun, niin voin sitten loput viikot keskittyä ihan vaan tähän touhuun. 
Treeni on sujunut siis hyvin ja ruokavaliokaan ei oikeestaan tuota enää mitään ongelmia. Tuntuu että oisin syönyt näin vuosia, annetuista ruoka-ainestakin oon keksinyt ihan toimivia ja maistuvia ruokia. Onhan tässä vielä työtä jälkellä, mutta hyvältä tuntuu ja se on tietenkin pääasia!


perjantai 25. lokakuuta 2013

Eka BC-viikko takana

Noniiin, nyt on eka viikko jo takana. Otin tosissaan varaslähdön ja starttasin ruokavalion+ osin treeninkin osalta jo viime viikon torstaina, vaikka todellisesti Bikini Challenge alkokin vasta tämän viikon torstaina.
Fiilis on tosi hyvä. Miulle sopii niin hyvin tällänen elämä. Treenaan huomattavasti vähemmän kuin esim tossa miun viimekuisessa ihmiskokeessa, syön enemmän ja tasaisemmin. Jo ekasta päivästä alkaen oon huomannut miten paremmin jaksan tälläsellä ruokavaliolla ja ateriarytmillä. Syön siis 5ateriaa päivässä, enkä muuta. Miun ei siis tarvi käyttää hirveesti aikaa ja energiaa siihen et mietin mitäs seuraavaks söisin, tai siihen et kieltäisin itteltäni jotain, ilman ns korviketta. Esimerkiks eilen töissä työkaveri oli tehnyt ihan mielettömän ihanan näkösen (ja varmaan makuisen) kakun, mutta kun olin juuri syönyt täyttävän lounaan ja tiesin et kohta saan taas ruokaa- niin kieltäytyminen ei tuottanut vaikeuksia. Tiesin et jos oisin ottanu palan, niin oisin ottanu liian ison pahan ja miul ois ollu fyysisesti ja henkisesti tosi paha olo sen jälkee.. Miulle on vaan niin paljon parempi olla lipsumatta yhtään, ainakin täl hetkellä. Ja niinpä lähdenkin tästä hetikohta kohti Tukholmanristeilyä :D että varmasti tulisi reilusti kiusauksia!
Mut Tuloksiin.. En kauheesti odottanut mitään konkreettisia tuloksia ekan viikon jälkeen, joten voin sanoo olevani aika yllättyny, et paino on tippunu jo 3kg!! Senttejäkin on lähteny jo ihan mukavasti. Aineenvaihdunta toimii vilkkaasti, eikä mitään kurjia ns sivuoireita oo tullut. Varmaankin koska tällästähän miun elämä on ollu jo viimeset puol vuotta, salia ja terveellistä protskupitosta ruokaa. Oon vaan nyt palannut siihen ton viime kuun överiliikunnan jälkeen. Nyt treeni kulkee hyvin ja oon energisempi ku piiiiitkään aikaan. Ihan sellanen olo, et ois päässy ekan kerran jostain pimeestä luolasta ulos, tai et joku kallionjärkäle ois otettu pois harteilta. Tästä on hyvä jatkaa!

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Fiiliksiä ennen Bikini Challenge 10/2013 alkua

Noh. Mietin pitkään ja hartaasti miten jatkan tätä treenaamistani.. Viimesen kuukauden aikana tuli selväks, etten mitenkään selviä järjissäni ilman jotain ammattilaisen apua. Koska en tunne mitään tarvetta perus PT-palveluille vielä tässä vaiheessa (pikkuveli tekee ihan mieluusti saliohjelmani jatkossakin), enemmän tarvin jeesiä tohon syömiseen. Ja siihen en pysty veljiltäni pyytämään apua, en vaan onnistu tottelemaan niitä vaikka ne sanois ihan samat asiat kuin kuka tahansa muu. Bikinikroppa tietenkin kiinnostaa edelleen, ja jotain uusia eväitä vaan tässä tarvitsin. En osaa treenata ilman tavoitetta! En vaan kykene pysymään ruodussa, vaan sellasella "hyvinvointini takia"asenteella.. Nyt siis 10vkoa mennään Fitfarmin Bikini Challengen parissa.

Äsken nappasin itestäni mitat, ja ai kauheeta mittojen otto ahdisti:D varsinkin toi puntarille nousu..Noh. alkuhan tämä ainakin on. 2viikkoa levätty ja aika vaihtelevasti syöty. alku/loppuviikon oon ollu flunssassa ja kun tiedossa oli tän BC:n alku niiiin annoin itseni syödä mitä vaan. Kun eilen pärähti FF:n sivuille ruoka-ja treeniohjeet, en meinannu pysyä pöksyissäni. Kävin kaupassa (wtf on soijalesitiinirae?) ostamassa tarvittavat ruuat ja herkkuja eilisillalle. Herkuiksi ostin lempparipitsan (kuin kohtalonivasta tosin osin poltin sen..) ja tuplan. Yöllä oli kyl surkea olo- käydä nyt sit ihan täpötäydellä mahalla nukkumaan..
BC:n ruokavalio on pitkälti sama mitä nyt normaalisti (öh, ennen kuin vaihdoin vapaalle syömisten suhteen..)syön, ei mitään ihmeitä pussikeittoja tms. Eli sitä ihan samaa ruokaa jota oon tähänkin asti syönyt- paljo protskua ja salaattia. Ongelmaksi tulee varmaan olemaan ateriarytmitys, joka tosin on suurin syy siihen miksi tähän proggikseen halusin edes osallistua. Haasteita on hyvä olla.
Tänään on aamuvuoro ja tein eilen jo tän päivän sapuskat valmiiksi. Haaveilen, että jaksaisin tänään mennä tekemään BC:n salitreenin töitten jälkeen, ohjevideot julkaistaan vasta maanantaina, mutta suurin osa liikkeistä on sen verran tuttuja että uskallan niitä mennä tekemään pienen googlauksen (youtube on ystäväni) jälkeen.

Ennakkoon jännittää eniten se, miten selviän tulevasta risteilystä ja jkl:n reissusta. Pelkään myös, että petyn tuloksiin kauheesti, ettei dieetti tehoakaan. Pelkään et kuukauden päästä peilistä katsoo samanlainen plösö kuin nyt:oon niin lyhyt tallikka- et mitäs jos noita kaloreita tulee liikaa.. Mitäs jos kiroon et ikinä laitoin rahaa tälläseen! Tilasin eilen kaikki ohjeistetut lisäravinteet netistä (Tarviin dosetin, et selviin tosta pilleri viidakosta) ja ostin vaa`an. prkl. Jos mennään, ni sit mennään täysillä..

(edit. tää teksti kirjotettu siis viime torstaina, kun otin pienen varaslähdön Bc:n ruokavalioon. Varsinaisesti BC starttaa huomenna)

tiistai 15. lokakuuta 2013

Ei mennyt ihmiskoe ihan putkeen..

Noniin. Nyt on reilu viikko oltu (itsemäärätyssä) pakkolevossa. Viikko sitten oltiin tyttöjen kanssa mökillä ja jotenkin siellä oikein konkretisoitui miten kauaksi olin tullut ittestäni.Kroppa kävi kierroksilla ja samoin pää, olin kireä enkä yhtään itseni. Kun ystävät vielä ilmaisivat huolensa, niin totesin että taitaa olla aika ottaa tähän treenaamiseen vähän etäisyyttä ja pistää nuppi kuntoon.
Mökkireissua ennen kävin aamulla vetämässä ihanan jalkatreenin salilla, josta seurauksena pötköttelin töissä pikku hetken jalat kattoa kohti hillittömän tärinän ja kylmän hien seurana. Oma päätelmäni oli, että palkkarista huolimatta verensokerit syystä tai toisesta romahtivat tms.. 
Diagnosoin itselleni ylikunnon ja nyt kun iski vielä kunnon flunssa päälle, niin kai se vaan on uskottava että kroppa tarvitsee kunnon lepoa. Mieliala oli tosi maassa, ja kerran iltalenkillä mietin vakaasti sitä et pitäisikö hakeutua johonkin hoitoon kun alkoi tuntua ettei enää ole oikein turvallista seuraa itselleen. En nukkunut, tai sitten en ois muuta tehnytkään kuin  nukkunut. Sillon kun nukuin, niin heräsin viimeistään kuudelta ja lähdin juoksemaan- kun ei vaan enää nukuttanut..Söin ihan helvetisti liikaa, tai sitten liian vähän. Ainoa asia mitä treenaamisen lisäksi ajattelin, oli ruoka. Mitä enemmän treenasin, sitä enemmän söin- sitä enemmän treenasin jne.. Kroppa oli kaikin puolin todella sekaisin. Paino ei siis todellakaan laskenut, eikä himotreenaamisesta löytynyt onnea.
Treenikertoja kertyi se 3kertaa päivässä, eikä mitään rentoa vaan kaikki tein täysillä. Ja kaikki oli niin kivaa! Eniten kai pelkäsin, että jos lopetan niin en saa mopoa enää käyntiin. Uudenlaisia jumppia ja ennätyksellisiä painoja salilla. Paljon kaikkea hyvää toki ja omien rajojen hakemista, mutta ehkä vähän vähemmälläkin olisi voinut päästä. En varmaan kuukauteen istunut sohvalla ollenkaan, tiskien tiskaaminenkin tuntui ajantuhlaamiselta- senkin ajan olisi voinut käyttää treenaamiseen.

Tän viikon vielä anann kropan levätä- johtuen pitkälti tästä flunssasta, muuten ois kyllä saanut viikon lepo riittää.Ensi maanantaista olisi viimeistään tarkoitus aloittaa treenaaminen ihan uudella tyylillä ja asenteella. Ruokailuun haetaan uutta järkeä ja rytmiä. Saa nähdä miten onnistun, mutta ai että oon innoissani!! Suutelen varmaan salin lattiaa kun sinne pääsen!

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Mihin on tultu, eli mitä oon muuttunut (ja viikon liikunnat)

Noniin, taas viikko alkaa olla pulkassa. Hirveellä vauhdilla menee nää viikonloput tällei sporttisesti ku elää. Ja on se vaan ihan paras tapa päättää viikko tohon pum+balance+saunacomboon.. Mut taas sitä tuli kelattua suuria asioita siinä loppurentoutuksessa. Lähinnä liittyen tähän ihmiskokeeseen tällä kertaa. Minkä ihmeen takia pidän niin hirveen tärkeenä sitä lukua mitä toi puntari näyttää kun sillä törötän! Tiedän olevani paremmassa kunnossa fyysisesti kuin koskaan, mie urheilen enemmän kuin ikinä, syön paremmin kuin millonkaan ja vaikkakin miun kropassa on ylimääräistäkin- niin on se vaan niin paljon enemmän miun mieleen kuin koskaan aikasemmin. Tuskin olisin siihen tyytyväinen vaikka sen kilon-tai pari saisin siitä rasvaa pois..
Käytän aivan liikaa energiaa siihen et kelaan mistä voisin vielä karsia, et paino putois kun voisin senkin ajan käyttää siihen et hyväksysisin itteni näin ja nauttisin. Oisin vaikka vaan ylpee siitä miten pitkälle oon tullu!Jotta se ei unohtuisi, niin josko vähän muistelisin.

Ei siitä oo montaakaan vuotta, kun nukuin aina kun mahdollista niin kevyesti jonnekin kahteen asti. Ai että olin äkänen, kun joku uskals soittaa ja herättää vaikka yhdeltä miut lauantaina! Mikään, ei edes koiran hankinta saanut miuta heräämään öh. normaaliin aikaan- vaikka ennen kymmentä.. Noo, tänään sunnuntaina 2013, heräsin vapaaehtosesti kahdeksalta ja lähdin juoksemaan ihan extempore. Tai se yks aamu, kun kävin ennen  aamuvuoroa juoksemassa, olihan se nyt ihan älytön ratkasu, mut tulipahan todistettua itselleni et niinkin voin tehdä. Nykyään, käyn lähes poikkeuksetta urheilemassa siitäkin huolimatta et se tarkottaa yöunista karsimista, ihan vaan siks et töitten jälkeen esim salitreeni on aika väsynyttä.

Muutama vuosi sitten, jouduin miettimään et mistä karsin et energiani riittää kaikkeen pakolliseen. Jos meinasin nähdä ystäviäni, niin otin sitten muun vapaa-ajan aika sohvapainotteisesti. Tänään hengasin perheeni kanssa ja senkin lisäksi, kävin juoksemassa pumpissa ja balancessa. Se että oon väsynyt, on vaan positiviista. Teen sen mitä tahon ja sit vasta mietitään mitä tekisin et energia riittää siihen kaikkeen.. Välil se riittää vähän paremmin ja välil vähän huonommin.. :D

Vihasin aikasemmin ryhmäliikuntatunteja, jos sellaselle joskus päädyin, ni olin ihan takarivissä ja ihan pihalla..  Ainoo mistä oikeesti tykkäsin oli pumppi,johtuen pitkälti siitä et se on tarpeeks simppeliä. En ees antanu mahollisuutta millekää muulle.. Pelkäsin ihan hirveesti et joku nauraa miulle, tai et joku näkee ku mokaan. Nyt kun meen tunnille, vaikka ensimmäistä kertaa ihan vieraalle tunnille-  ni pyrin tunkemaan sinne eteen. Oikeestaan siks, et nään jotain ja edes tiiän miten miun pitäs tehä. Enkä muuten oo ytäään kiinnostunut siitä, näkeeks joku miten mokaan. Enkä itekään pidä sitä kovin suurena syntinä jos mokaan, elämässä on vähän suurempiakin asioita.

Juokseminen itessään on jo miulle aina ihan hillitön voitto joka kerta. Se kun ekan kerran juoksin stadikalle puolimaratonin maaliin, ni olihan se nyt huikee saavutus! Siinä kulminoitui niin hienosti se piiiitkä matka mitä siinä vaiheessa  oli takana- laihdutus ja elämänmuutos. Suurin juttu mikä tässä onkin muuttunut, on miun asenne. Laiskasta läsöstä tulikin tipu joka ei ihan tosta vaan annakkaan enää periksi, vaan taistelee sen eteen mitä tahtoo. Ärsyynnyyn luovuttamisesta ja siitä et asioita tehään puoliteholla. Se mitä oon liikunnan myötä oppinu, onkin eniten siitä et pystyn mihin vaan mitä tahon jos vaan oon valmis tekee töitä sen etee ja jos pidän ko asiaa oikeesti niin tärkeenä et sen etee kantsii tehä töitä. Prkl. periks ei anneta.

Nyt en muuten enää yhtään jaksa kirjottaa ollenkaa.. No okei, rutistan vielä loppuun selonteon tän viikon urheiluista..

Maanantai; Lepooo
Tiistai: salitreeni. Juoksu salille ennen joogaa ja vielä salilta kotiin. Niin ja se jooga
Keskiviikko: Kipeytymistila- aka yliväsyminen.
Torstai: Kotijooga
Perjantai: juoksu 9km, ja salitreeni
Lauantai:Salitreeni,core ja flx
Sunnuntai: Juoksu 40min, pump ja balance

Vitsi, tää viikkohan näyttää superlöysältä! höh. Paino ei kauheesti oo tainnut viime viikosta tippua, mut vaatteet mahtuu päälle eikä enää kiristä niikun ennen tätä ihmiskokeen aloitusta. Jatketaan siis valittua tietä, mut vähempi stressiä siitä et mitä sen puntarin luvun pitää olla ja enemmän hyvää oloa. Kiitos.

maanantai 9. syyskuuta 2013

Pienen pieniä onnistumisia

Lepopäivä taittuu ihan kohta aamuvuoropäiväksi ja taas odotan innolla salille pääsyä!! Uuden viikon ensimmäinen treeni on aina niin parasta (viime viikolla ei kyllä ollut..)!! Tänään kävin työpäivän jälkeen vaan kaverin kanssa leffassa. Päivän ainoaksi urheilusuoritukseksi jäi oikeestaan vaan juoksuaskeleet bussipysäkiltä Valintatalolle, kun menin ennen töitä hakemaan sportamoren pakettia!
Nämä uudet Niken Airmaxit pääsi tänään jo käyttöönkin! Ostin-ehkä elämäni ensimmäiset- Niken lenkkarit, mutta vaan vapaa-ajan käyttöön. Tennareiksi siis. Oon lopen kyllästynyt tennareihin, jotka on kivannäkösiä mutta niiiin huonoja jalassa ettei ne jalassa tee mieli kävellä kuin max sinne pysäkille. 69e kustansi, eli about saman verran kuin edellis syksyisest tennarit jotka oli lähes samantien kävelty puhki. prkl.

Mutta se onnistuminen.. Niin, olin piiitkästä aikaa kaverin kanssa leffassa. Työpäivän jälkeen vielä- eli nälissäni. Mutta tämä tyttö kävi ostamassa kaupasta miniporkkanapussin ja pari protskupatukkaa! HAH! jäi popcornit sinne kauppaan- ekaa kertaa ikinä! RRAAAAKASTAN leffateatterin överisuolaisiajavoisia poppareita!! Jos ostan sen isoimman lodjun niitä itsekseni, niin ei oo ongelmaa syödä niitä kaikkia itsekseni. NAM! Mut hyi hitto sitä oloa sen jälkeen, vielä seuraavana päivänäkin! Nyt oon kyllä niiin ylpeä tästä saavutuksestani, ehkä vielä enemmän ylpeä kuin siitä viime viikkoisesta aamujuoksusta. Kaveri nimittäin söi vieressä onnellisesti niitä poppareita ja tarjosi minullekin, pysyin kuitenkin kovana. Mahteja muuten ne porkkanat! Ja noi protskupatukat!! En harrasta niitä muuten, mutta tähän tarkotukseen ja muuten satunnaiseen herkutteluun sopivat kyllä. Mielummin niitä kuin säkillinen karkkia.

Tää on lempparein! NAM!
 

Viime viikon urheilut ja pari sanaa ihmiskokeesta

Hellurei! Takana hyvin nukuttu yö- ruhtinaalliset 9h lähes tulkoon yhtä soittoa! Kyllä tuli tarpeeseen. Nyt vietän vielä löhöaamua, siitäkin huolimatta että yksi silmäpari tuijottaa minua hyvin tiiviisti tuosta vierestä.

Maanantai 2.9.
joogat ojentajapunnerruksilla *4
22*miestenpunnerrus
Illalla salitreeni

Tiistai 3.9
Totaalilepopäivä

Keskiviikko 4.9.
Salitreeni (punnerrukset salitreenin päätteksi)

Torstai 5.9
Juoksu 6km/35min ennen aamuvuoroa
juoksu 10km/60min töiden jälkeen

Perjantai 6.9
Salitreeni

Lauantai 7.9
Hot Venyttely 50min
hot Yoga 50min
step aerobic 50min
Fix 45min
Zumba 45min
Casall Hit 40min

Sunnuntai 8.9
BodyPump 50min
BodyBalance 50min


Muistikuvissa ois, että oisin tehnyt ton joogasetin joku toinenkin aamu, mutta ei mitään muistikuvaa millonhan se oli. Ja tosissaan noihin päiviin lisäksi kuuluu koirien lenkitykset mm se lauantain 9km iltalenkki, mutta en niitä laske tähän touhuun. Ihmiskokeessani pyrin siis koko syyskuun(sekä elokuun viimesen viikon) syömään terveellisesti, liikkumaan reilusti ja välttämään herkkuja sekä alkoholia. Herkuttelua on tapahtunut kyläreissuilla, mutta kotona tai esim töissä ei.  Tarkotuksena on katsoa, kuinka pitkälle tälläsellä kuukauden tehostartilla päästään- tavoitteena olisi pudottaa kesän aikana tulleet kilot (1 takana) ja saada kuntoa paremmaksi. Normaaliin lihaskuntopainotteiseen treeniohjelmaani(?) on nyt tietosesti lisätty aerobista liikuntaa. Oon pyrkiny kokeilemaan erilaisia tunteja ja tekemään peruskoirienlenkityksetkin tehokkaammin ja pidempinä. Lisäksi ruokavaliosta karsin viime viikolla lisää viljoja, sekä ylimääräiset hedelmät ja ne korvataan sitten proteiinilla. Paljon pieniä muutoksia esim: töissä cappucinon sijasta musta kahvi ja aina jotain evästä myös kahvitauolle, etten loppupäivästä sorru väsyneenä ja nälkäsenä napsimaan. Tähän oon muuten käyttänyt Fitnesstukusta tilaamaani Diet prota, Täyttää hyvin ja pitkäksi aikaa. Niin ja on nopea valmistaa ja juoda. Maku välttämättä ainakaan suklaassa ole mitenkään mahdottoman herkullinen, mutta menettelee. Koostumus jää aika mukavan pirtelömäiseksi.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Pikkuitkut salin lattialla sunnuntain ratoksi

Noni. Tänään itkastiin sitten muutama suolainen kyynel pumpin päätteeksi.. Olin kyl sen verran hikinen, ettei sitä varmaan kukaan muu tajunnut et oliko kyse kyynelistä vai hiestä.. Mut kyyneliä ne oli.. ja ihan vaan väsymyksestä ja ehkä vähän myös ylpeydestä. Oli nimittäin niin hiton vaikee treeni, ettei oo hetkeen ollu. No okei, tulin salille suoraan siskontytön synttäreiltä- joissa olin hillittömästi herkutellut ja täydellä mahalla treenaaminen nyt vaan ei oo kovin herkkua. Mut siis esim kyykyt- mitkä on miun lemppareita, niin melkein piti jättää lysti kesken kun SELKÄ kipeyty niin hitosti. Meinas tulla itku jo siinä vaiheessa. Varmaan siis tein kyykyt jotenkin kummassa asennossa huomaamattani, kuormittaen selkääni enemmän kuin aikasemmin- johtuen siitä et jalat on aika jumissa. Ja ei niinkään se et ne on jumissa, vaan et ne on eilisten epämukavuusaluetreenien takia niin eritavalla kipeet kuin varmaan koskaan aikasemmin. Muutenkin tunti oli tosi tuskanen ja siinä vaiheessa kun tää biisi(joka on siis ihan miun lemppari biisi, lemppariartistilta) alko soimaan loppuvenyttelyn merkiks- niin makasin vaa hetken siellä omassa hikilätäkössäni ja tirautin muutaman kyyneleen. Olin niiin kokonaisvaltaisen uupunut ja samalla ylpee itestäni et taistelin sinne loppuvenyttelyyn asti, kovinkaan paljoa löysäilemättä.
On se kumma et pitää vetää ittensä totaalipiippuun ennen kuin tajuaa levätä.. Tosi moni läheinen on käskeny löysäämään ja lepäämään, mut miten mahdotonta se onkaan kun kaikki on niin kivaa!! Miun  elämässäni ei täl hetkellä mikään asia tuo miulle niiin suurta onnistumisen tunnetta ja ylpeyttä, ku urheilu. Nautin urheilusta, itteni ylittämisestä ja tulosten saavuttamisesta niin paljon, et sitä on mahotonta ees selittää kellekää toiselle. Se jotenkin turhauttaa ihan hirveesti välillä.. Voisin kuvitella et tuntuu samalle kuin vaikka jostain tosi vahvassa uskossa elävältä ihmiseltä, joista tuntuu hassulle et muut ei toimi/ajattele samalla tavalla. Sit kuitenki ku urheilu ja kaikki tää muu, on täl hetkellä elämäs niiiin läsnä, ettei paljo muuta mieles pyörikää, ni vähä ärsyttää myös olla puhumatta koko asiasta.

Tulipas tästä sekasotku.. Huomaa myös tästä ajatuksenkulustani, et lepo tulee tarpeeseen. Ei nimittäin oikein paketti kestä enää kasassa..Mut huomenna levätään. Totaaliurheiluttomuus ja josko näkisin vaikka rakasta ystävääni. (missään kirjotuksessa ei varmaan oo ollu niin paljon kirjotusvirheitä ku tässä..)
Kaveri postas just tän seuraavan pätkän naamakirjaan ja pakkohan tää on jakaa.. Eikös tässä kiteydy se sama viesti kun tos miun lempparibiisissä. Yritä vaan, kaikelle on tarkotuksensa ja merkityksensä.

Jotka tulevat suorinta tietä,
saapuvat tyhjin taskuin.
Jotka ovat kolunneet kaikki polut,
tulevat säihkyvin silmin,
polvet ruvella, outoja hedelmiä
hauraassa säkissään.
Niin se on, niin se on,
että eksymättä et löydä perille.

Tommy Tabermann


lauantai 7. syyskuuta 2013

Supertehokas lauantai

Aikamoinen sporttipäivä takana! Päivä alkoi yhdeksältä Mäkelänrinteellä Kuntostartin merkeissä.
Alkuun 50minsan HOTvenyttelyt ja HOTjooga. Olin oottanut näitä kovasti ja varsinkin jooga oli kyllä ihan hikistä hommaa. Venyttelykin tuli kyllä tarpeeseen, sen verran vähän on tullut viime aikoina kroppaa huollettu.. Hot-alue oli hauskasti siellä Mäkelänrinteen uimahallin yläkatsomoon ja siellä oli mukavan lämmin ja varsinkin kosteeta!  Jooga itsessään ei nyt varsinaisesti sydäntäni lämmittänyt, toisaalta nää tunnit oli kaikki ns matalankynnyksen tunteja- eli mukana oli paljon ensikertalaisia. Hiki valui kuitenkin mukavasti ja entisestään tuli halu lisätä ns harjoitusohjelmaan sitä enemmänkin.. Voisko SATS vihdoin rakentaa jonkun Hot-salin, ihanvaan koska tahon- HotBalance ois iiiihanaaa!?

Sit mentiinkin niin epämukavuusalueelle, etten oo ehkä aikasemmin siellä käynyt. Kokeilin nimittäin sitä Zumbaa! Ei yhtään miun juttuni, mutta kiva kun tuli kokeiltua. Kyllä siinä hytkyessä toki hien sai pintaan, mutta.. Ei ne vaan jotenkin rintojen ja pepun hetkuttelut sovi tälläselle kankeelle kyl yhtään.. Ja onneks siellä salissa ei ollut yhtään peiliä! Sen jälkeen pieni tauko ja seuraavalle epämukavuusalueelle eli Step-tunnille.. Kuinka monta vasentajalkaa sitä voi ihmisellä olla? :D Mut onneksi, tällä tunnilla oli kaksi ohjaajaa joista toinen näytti aina sen kaikkein yksinkertaisimman version joita pystyin tekemään. Hikivalui ja ihan hauskaa oli, vaikka kyllä olin ajoittain niiin pihalla! Tahti oli tosi nopee välillä, ja olin aina menossa kyllä väärällä jalalla väärään suuntaan.. Oon Satsilla kokeillut kertaalleen sellasta steppiä, jossa mukana on myös lihaskuntoa ja kyllä se paremmin miulle sopi- pystyin edes ne lihaskunto-osuudet tekemään täysiä.. Stepistä kiiruhdin suoraan FIX-tunnille, joka oli perusryhmäliikuntaa sisältäen lihaskuntoa ja aerobista. Ihan metkasetti. Tarpeeksi yksinkertaista ja lihaskunto-osuus tuntui tehokkaalle. Oli ihanaa,että parin edellisen hytkynnän jälkeen olin edes vähän  perillä mitä pitäisi olla tekemässä. Viimesenä oli ehottomasti kirsikka kakun päällä!!
Casall High Intensity Training (HIT)! Tykkäsin ihan älyttömästi! Kiertoharjottelutreeni siis kyseessä, lyhyitä 30sekan pätkiä erilaisia liikkeitä. Ihan mahtavaa!! Ohjaajana oli tämä mies, joka kyllä tiesi mitä teki. Jos tää rupeisi pitämään näitä tunteja Suomessa, niin en muuta tekisikään kun kävisin niillä!! En oo muuten vuosiiin- varmaan n 20vuoteen hyppiny hyppynarulla- mut miks en!! Se oli niin hauskaa! Jos käytte FIX:n tunneilla, niin suosittelen ehottomasti kokeilemaan!!

Päivän päätteeksi käveltiin vielä koirien kanssa reippaasti systerin luokse hakemaan auto. Eksyttiin- vaihteeksi ja käveltiin extraa varmaan kilsan verran. 9km siitä abouttiarallaa tais tulla. Aurinko paistoi, niiin mikäs siinä oli iltalenkkiä talsiessa. Huh..Aika väsynyt olo.. Huomenna olis muuta suunnitelmaa ja aktiviteettia koko päiväks, mut illalla ois luvassa viikon päätös Balancen parissa. Varasin siihen edelle myös pumpin, jos vaan jalat ei oo jumissa niin käväsen siellä ensin.. Aika ryhmäliikuntapainotteinen tää viikonloppu ollu. Mut tää päivä oli ainakin niin erilaista treeniä kuin yleensä, et oon nyt ainakin haastanut itseäni ihan uusilla tavoilla. Nyt oon kyl niiin paketissa, ettei varmaan tarvi kauaa odottaa unen tuloa..

perjantai 6. syyskuuta 2013

Ihmiskoe ei ota nyt oikein tulta alleen..

Huoh.. Pyrin tekee tän ihmiskokeeni niin, etten ala seuraamaan kuin ehkä viikottain painoa. Nooo, nyt kun oon sillon tällön sitä vilkassut- niin eihän se oo mihinkään oikeestaan pudonnut.. No ehkä himpun, mutta pienen himpun. Toiveissa olisi n 3kg pudotus takaisin niihin ihannemittoihini, mutta ilman että se lähtee lihaksista! Ja kuinka paljon vaikeempaa painon pudottaminen onkaan nyt, kuin sillon muutama vuos sitten. Nooo nyt sitten hiilarit pannaan ja päivittäinen painon tarkistus.. Katsellaan viikon päästä josko se toisi jotain pientä tulosta edes. Hiilarithan on ollut aika vähissä muutenkin, tai no lähinnä oon tarkkaillut niiiden ns laatua. Mutta otanpa ne hetkeksi tarkempaan syyniin.. Kuntohan miulla on ihan huipussaan kyllä nyt. Eilen juoksin töihin 6km lenkin ja töitten jälkeen vielä 10km. Menin tosin kumoamaan näistä saadun hyödyn sitten systerin luona thaimaalaisen ruuan ja pullan ansiosta.. Miun itsekuri toimii ihan hyvin töissä ja kotona, mut kylässä.. ei mitään rotia!
Huomenna meenkin sitten tänne! Toivottavasti siellä urheillaan ihan oikeesti, eikä oo mitään sellasta öhm.. mummojumppaa..  Eniten odotan hot-salissa tehtävää venyttelyä ja joogaa- kroppa on niiiiin kehonhuoltoa vailla.. Mihinhän väliin sitä saisi vielä mahdutettua lisää!? Sunnuntaina pitäis käväistä siskontytön synttäreillä, sekä Lahdessa. Haaveissa oli käydä juoksemassakin, mut se nyt taitaa jäädä.. Illalla on vielä viimeviikkoinen setti BodyPump ja ihanaihana Balance- ehkä koko viikon kohokohtani!

Tää urheilu on sitten iiihanaa!!! Vielä kun vatsamakkarat ottaisi ja lähtisi, niin olisin hyvin iloinen!

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Lepopäivän jälkeinen päivä.

Kyllä teki eilinen totaalilepopäivä muuten hyvää! Heräsin siis edellisenä yönä siihen, että jalkoja särki ihan hirveesti. Särkylääkkeiden avulla sain kuitenkin unen päästä kiinni, mutta aamulla olin entistä varmempi että lepopäivä tulisi tarpeeseen. Kroppa vähän varmaan hapoilla kun kokoajan tehty koirien kanssa pitkiä lenkkejä ja sitten juoksentelut,salit ja ryhmäliikunnat päälle.. Eilinen aamu"lenkki" siis löntysteltiin lyhyesti koirien kanssa, samoin kuin tehtiin iltalenkin kanssa. Eilen olin kyllä niin väsynyttä neitiä, mutta silti oli huono omatunto siitä etten urheillut MITÄÄN! En muista millon olisi ollut vastaavaa päivää. Tai jos on ollut, niin oon sitten ainakin ollut siskonlapsen kanssa touhuamassa tai muuten menossa kokopäivän. Nyt pesin vaan työpäivän päätteeks koneellisen pyykkiä. Tyydytin kyllä myös hillittömän hiilarihimoni syömällä runsaasti ruisleipää ja näkkäriä. Johtukohan siitä, vai ihan pelkästä levosta, niin oon tänään ollut kuin uudesti syntynyt! Maanantai ja tiistai meni töissä niin jumissa ja kiukkusena, et olin jo vähän huolissani kun kaikki tuntui niin tuskaselle. Tänään kaikki on kuitenkin taas erinomaisesti! Kävin aamulla tekemässä koirien kanssa kunnon lenkin ja sen jälkeen kunnon jalkatreenin salilla. Eikä jälkeäkään enää siitä ahdistuksesta ja puuromaisuudesta. Mahtavaa!

Huomenna on aamuvuoro alkaen klo:7 ja koska on hirveä hinku päästä juoksemaan, niin päätin juosta huomenna töihin ja kotiin takaisin. Matkahan ei sinällään ole mikään pitkä, mutta vihaan juoksemista ylimääräisten tavaroiden kanssa, joten tämä vaatii valmisteluja. Jätänkin tänään puolet tavaroistani työpaikalle, niin ne ovat täällä sitten huomenna valmiiksi! Voi kun tämä vielä onnistuisi! Miettikää mikä fiilis aloittaa päivä klo: 7 töissä, niin että olet jo tehnyt jonkun mukavan 45min aamulenkin! Ja päättää sitten vielä työpäivä juoksulenkkiin!  Tämä oikeastaan pohjautuu siihen, että tahtoisin juosta joskus jotain ns intervalleja, mutta kun lähes 100% suoritan kaikki lenkit koiran kanssa niin silloin lähinnä keskityn siihen että kunhan juostaan. Muutama spurtti toki aina tehdään, mutta.. no se koira nyt on kuitenkin aina siinä mukana.

Mutta tosissaan. Täyslepo tekee oikeesti välillä vaan niiiin hyvää. Ja toki myös hiilariöverit. Toivon energista loppuviikkoa!

maanantai 2. syyskuuta 2013

Lepoa vaikka väkisin

Kyllä sitä ihmislapsi voi olla tyhmä. Valvoin viime yönä piiitkään, huolimatta siitä et olin ihan kokonaisvaltaisen väsynyt fyysisesti, niin päässä kyllä riitti energiaa. Mietin tulevan viikon urheiluja, syömisiä jaa treenien aikataulutuksia. Toki myös kaikkea mahdollista älyttömyyttä, mutta kuitenkin päässäni pyöri ajatuksia kuin tivolissa. Olin kuitenkin päättänyt viiikkoni parhaaseen mahdolliseen tapaan lemppariohjaajani bodybalancessa, käynyt vielä salin saunassa rentoutumassa. Mutta kun ajatuksena oli vihdoin palkita itsensä unella, niiiiiin pää pisti vastaan. Pikkasen oli havaittavissa ylirasitusta, kroppa vedetty niin äärirajoille jaksamisen puolesta että pää alkaa pistää vastaan. Kovan taistelun kävin mielessä, mutta annoin itselleni luvan siirtää aamun salitreenin työpäivän päätteeksi. Nukuin tuntia tavallista pidempään- joogasin, lenkkeilin tehokkaasti vesisateessa koirien kanssa kunnon tunnin lenkin, punnersin ja söin kunnon aamupalan. Lopputuloksena, että olin töissä vähintään yhtä väsynyt kuin olisin ollut salitreenin jälkeenkin. 

Töiden jälkeen valuin salille, jossa rinta+hauistreeni ei muuten kulkenut yhtään. Salilla oli porukkaa ihan liikaa (ts. ihan normaalisti, mutta kun yleensä käyn aamupäivästä jolloin saan olla lähes yksin) ja sopivia painoja ei tuntunut olevan ollenkaan vapaana. Otti pattiin.. Kävin sitten päivän päätteeksi ostamassa kaupasta taateleita ja pähkinöitä, jotka ovat suuuuurta herkkuani. Söin niitä sopivasti liikaa ja nyt toivon nukkuvani sikeäsi aamuun asti. Niin. Ja päätin, että ehkä olisi ihan hyvä pitää huominen ihan ilman urheilua. Josko pesisin vaikka urheiluvaatteeni ja hoitaisin asioita jotka ovat jääneet treeni-innon varjossa roikkumaan.. Kauhea halu olisi vaikka käydä juoksulenkillä, mutta josko sitä nyt vain uskoisi kroppaansa ja lepäisi. En muuten ymmärrä niitä, jotka "unohtavat" lepopäivänsä. En muuten unohda! Treenaan sen verran öh. tosissani esim salitreenini- että jos lähden liikaa rehkimään niin tunnen sen kyllä nahoissani. Ja vaikka viime viikkoonkin kuului juoksua, salia ja ryhmäliikuntaa, niin siltii huomaan että lepo on nyt se mitä tarvitsen. Muuten hajoo pää. Ja mikä järki olla hyvässä kunnossa fyysisesti, jos oot henkisesti ihan loppu?
Mut toisaalta..jos vaan lopettaisin töissä käymisen, niin jäisi enemmän energiaa treenaamiseen! ;)
NYT sitä unta! 

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Ihmiskokeen ensimmäinen viikko lopuillaan..

No nyt on sitten otettu aerobinen treeni mukaan tähän ns uuteen elämään (tunnetaan myös nimellä "ihmiskoe 27.8-). Edelliset säännölliset juoksulenkit taitaa sijottuu jonnekin alkuvuodelle, kun tavoitteena vielä siinsi HCR-13. Perjantaina juoksin ennen töitä 8km lenkin, eilen samanmoisen ja tänään vesisateessa paineltiin 10km. Eihän se rehellisesti sanottuna helppoa ole ja mieluusti viettäisin noikin tunnit salilla. Ilmeisesti nyt kuitenkin sitä kroppa vaatii, jotta paino tästä tippuisi. Tänään kun vihdoin sain itseni nousemaan ylös sängystä ja huomasin ulkona satavan kaatamalla vettä, niin vahvasti mietin josko menisinkin spinningiin.. Sisätiloissa polkeminen tuntui huomattavasti houkuttelevammalta. Mutta ei ylpeys antanut periksi. Ja hyvä niin. Ei se nimittäin nyt niin kauheaa ollut kuin olisin kuvitellut. Toki kolmas juoksupäivä peräjälkeen alkaa tuntumaan kropassa ja mm kantapäiden rakkuloissa.. Alkuviikon voikin sitten aloittaa salitreenillä hyvillä mielin.

Oon myös alkanut miettimään, josko lähtisin vielä ennen talvea juoksemaan puolimaratonin. Toisaalta on ollut nyt kiva juosta ilman mitään tavoitetta, tai no kokoajanhan tavoittelen sitä painonpudotusta ja kiinteytymistä mutta.. konkreettisempaa tavoitetta.
Syy siihen, etten juokse enää sykemittarin kanssa...

Ruokavalio on pitkälti saanut normalisoitua. Kasvisten määrän olen pyrkinyt pitämään suurena ja napostelun aterioiden välillä minimissä. Olen yrittänyt ohjata ajatustani siihen, että ruoka on polttoainettani eikä esim palkitsemistani. Annoskoot ovat olleet eniten tarkkailuni alla, sekä se etten syö itseäni ähkyyn vaan sopivasti täyteen. Toki olen myös pyrkinyt siihen, että joka aterialta löytyy protskua. Ostin myös piiitkästä aikaa itsellenki leipää! Mahdottoman hieno juttu, eikö :D Olen nimittäin himoinnut ruisleipää ja näkkäriä ihan hillittömästi viime aikoina. Ja toisaalta, se toimii hyvin esim kahvin kanssa herkkuhimoon. Mielummin pala näkkäriä kahvin kanssa, kuin protskupatukka tai esim suklaata.
Eilen kävin ystäväni luona kylässä, jossa oli tarjolla mm pitsaa ja herkkumarjapiirakkaa. Söin vähän, mutta pidin kyllä ajatukset tiukasti tavoitteessa. Olin syönyt kotona kunnolla ennen lähtöä, joten nälänkään takia ns kone ei lähtenyt keulimaan. Pyrin kuitenkin löytämään mahdollisimman normaalin tasapainon, enkä usko löytäväni sitä kieltäytymällä kaikesta sellaisesta mitä himoitsen. Mielummin pala suklaata silloin tällöin, kuin niin että joku päivä vedän hirveät suklaaöverit kun olen koittanut kieltäytyä siitä pari viikkoa täysin. Toki tarjolla oli myös alkoholia, josta ansioituneesti kieltäydyin kohteliaasti. Sain myös itseni lähtemään baariin- mikä siis on vain hyvä asia. Toivon nimittäin saavani itseni liikkeelle ja näkemään ystäviäni, siitäkin huolimatta että korkki on pistetty kiinni. Sehän oli vielä kaiken lisäksi mahtavaa! Aamulla pystyi lähtemään lenkille, eikä päivä mennyt yhtään pelastusarmeijalle!

Väsymyskin helpottanut vlopun aikana, kun olen eilen ja tänään ottanut pienet päikkärit :) Tälläistä rytmiä kun voisi elää arkenakin: aamulenkki,aamupala, päiväuni,urheilua,iltalenkki, unille. Kai tossa jossain päikkäreitten jälkeen kerkeisi pari tuntia tehdä töitäkin.. ;)

Loppuun vielä tämän viikon ihmiskokeen saldo. (ihmiskokeeseen ei siis lasketa peruslenkkejä koirien kanssa, mutta lisään tähän kuitenkin juoksulenkit ja salisporttailut) Joogailut on jäänyt kyllä nyt pois..Vaatisi vähän tinkimistä yöunista, ja loppuviikosta olen ollut niin väsynyt, ettei se ole tuntunut houkuttelevalta..

tiistai 27.8.13
yoga 4*aurinkotervehdys ojentajapunnerruksilla
10* miestenpunnerrusta
(aurinkoshotti)
Salitreeni 45min 

Keskiviikko 28.8.13
yoga 4* aurinkotervehdys ojentajapunnerruksilla
15* miestenpunnerrus
(aurinkoshotti)
Salitreeni 45min

torstai 29.8.13
yoga 4*aurinkotervehdys ojentajapunnerruksilla
17punnerrusta (huom ke tehty salilla rinta+käsitreeni..)
(aurinkoshotti)
Salitreeni 1h

perjantai 30.8
45min juoksulenkki Ullan kanssa (huom jalkapäivä eilen)
20 punnerrusta

Lauantai
50min juoksu Ullan kanssa
22punnerrusta
30min core
30min FLX (liikkuvuus/venyttelypläjäys)

Sunnuntai
1h juoksu Ullan kanssa
ei punnerruksia (illalla luvassa Bodypump ja Balance)

Ps. Miiiiksi, en ottanut mitään mittoja maanantaina- täähän ois paljon kivempaa sillon... ( vastaus omaan kysymykseeni- en halunnut.. hyi..)

pps. Pinterest ei pelitä, en pysty etsimään tähän uusia kuvia.. snif..

torstai 29. elokuuta 2013

Maailman suurin väsymys

Hei. Oisko jollain varastossa a)lisää tunteja vuorokauteen b) liikaa rahaa c) tosi paljon ylimääräistä energiaa.
Oon ollut aamuisin supertehokas ja salitreeneillä purkanut kyllä treenaamiseen kaiken energiani, voin kertoa että se on tuntunut lopputyöpäivästä! Tänään olin jo alkuillasta ihan finaalissa, jos oisin pysähtynyt oisin varmaan ensin ärsyyntyessäni potkaissut seinään ja käynyt nukkumaan. Ihan järkyttävän kokonaisvaltainen väsymys. Kaikkensa olen kyllä tälle uudelle elämälleni siis antanut. Tänään oli pakko tehdä iltalenkki ihan lyhyesti ja rauhallisesti vain, asettua sohvalle ja lukea lehtiä. Toivottavasti kunnon unet tekevät ihmeitä ja huomenna on energiaa aamulle suunnitellulle juoksulenkille. Tiedän, että kannattaisi tehdä aerobista enemmän- mutta kun toi lihaskuntotreeni on niiiin paljon hauskempaa( Terkut vaan itselleni 6kk sitten, jolloin ajatuskin salille menemisestä tuntui ahdistavalta)! Yritys on kuitenkin kova päästä tällä viikolla kahteenkin otteeseen juoksutreenin makuun.
Huomasin muuten tänään taas sen miksi siihen naposteluun niin helposti meinaa sortua. Väsymys! Kun virta ei koneessa enää yhtään riitä, tuntuisi niin helpolle vaihtoehdolle ottaa muutama karkki tai suklaapala. Tänään sorruin yhteen pieneen kupilliseen kahvia. Oli vaan pakko saada jotain virkistystä tähän koneeseen, se muuten osui ja upposi. Ajoi siis tehtävänsä. Jaksoin loppu työvuoron jopa hymyillä!WOW!Niin ja pysyin erossa niistä herkuista.. Joudun kyllä kohta johonkin hedelmävierotukseen, koska syön ihan kilokaupalla hedelmiä päivässä.. Vähempikin varmaan riittäisi.
Mut.
Nyt sitä unta.
Voidaanko pitää peukkuja, että tää tyttö kirmailisi huomen aamulla reippaasti jonkun edes pikkiriikkisen lenkin..?!

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Uusia tuulia ja aamurutiineja


Elämän muutos- tai no ehkä oikeammin vain vanhoihin tapoihin paluu uusin eväin, on tapahtunut mukavan kivuttomasti. Tänään on oikeastaan ensimmäinen päivä, ku tekisi mieli napsia töissä tarjolla olleita herkkuja. Maanantaina- joka yleensä on se pahin mässäilypäivä, kieltäydyin pullasta (pupupullavasta vielä!!), suklaasta, irttareita ja kekseistä! Eikä tehnyt edes tiukkaa! Tänään piti ehkä käydä pieni keskustelu itsensä kanssa, mutta siitäkin selvittiin voittajana.

Eniten ylpeä olen kuitenkin ehkä tästä aamusta. Työpäiväni alkoi klo 10, mutta heräsin 6.20. Join aamushotin (varmaan ihan hölynpölyä- mutta ihan hauskaa, bongasin täältä), shottia ennen vielä joogasin muutaman aurinkotervehdyksen rentoutusmusiikin "tahdissa". Oi! ihana tapa aloittaa päivä! Jotenkin kummasti sitä vaan rentoutui ja tuntui, että kroppakin heräsi paremmin päivään. Tuntui että sai rauhassa asennoitua uuteen aamuun, vaikkakin tää joogasessio kesti n 5min.
Joogailun lisäksi keksin myös kokeilla montako miestenpunnerrusta pystyn tekemään. Tällä kertaa pääsin 15 asti, eilen luovutin jo 10 kohdalla. Tavoitteena ois päästä 50 asti nyt ainakin ensialkuun
Ton aurinkoshotin tehtävä on käynnistää kai aineenvaihduntaa, nappasin sen magneesiumkapselin kanssa. En tiiä mitä se tekee, mutta ainakin hikivirtasi aamulenkin aikana normaalia enemmän. Niin ja jos nyt sitruunaa,pippuria ja inkivääriä vetää naamaansa niin kyllä se ihan hyvin ns piristi ;)

Tän uuden aamurutiinin jälkeen lähdin koirien kanssa reippaalle, tavallista hieman pidemmälle kävelylenkille. Aamu oli niin kaunis, et ihailin vaan maisemia ja heräilevää Helsinkiä sillon seiskan jälkeen..
Aamulenkin jälkeen tein taas tuttavuutta uuden aamupalani kanssa. Puhuin maanantaina vihersmoothieista ja työpäivän jälkeen kävinkin tyhjentämässä lähikauppani vihannes ja hedelmäosaston! Tän aamuinen juoma sisälsi: pakastepinaattia ja pikkaisen pakastettua banaania, minttua, viherkaalia, vihreetä omenaa, vähän kurkkua, puolikkaan sitruunan mehu sekä vehnänorasta. Niin ja vettä. Pakko sanoa, etten voi väittää et tästä ois mitään uutta lempparia tullut. Mut pitää nälän poissa huomattavasti tehokkaammin kuin mikään aikaisempi aamupalaviritys. Eikä tunnu ahdistavalle turvotukselle salille mentäessäkään.

Smoothien jälkeen lähdinkin sitten salille ja siitä töihin. Salin jälkeen hörppäsin palkkarin, perus Fastin palautusjuomasekotukseen (Reco 2suklaa..?) oon nyt muuten korvannut osan siitä jauheesta Fitnesstukusta tilaamallani stevialla makeutetulla protskujauheella. Miun suuhun ainakin sopii. Jotenkin ärsyttää laittaa itseensä tollasta teollisesti valmistettua settiä, mutta en oo vaan vielä keksiny mitään paremmin tehtävänsä hoitavaa. Kuitenkin useimmiten meen salin ja suihkun kautta suoraan töihin. Ruokkikseen siinä vaiheessa on kuitenkin yleensä se vähintään pari tuntia..

Työpäivän jälkeen vielä tein koirien kanssa reilun tunnin reippaan lenkin, siivosin ja laitoin huomisen kamat valmiiksi. Huomenna vielä tällä samalla kaavalla ja sitten mietitään mitenkäs sitten edetään. Todennäköisesti tästä ainakin jotain jää jatkossakin arkeen. Ainiin ja tilasin Fit-lehden! Oon kesän aikana tainnut ostaa sitä jo pari numeroa, niin ajattelin kokeilla tilaamistakin. Ensimmäinen numero vaikuttaa ainakin tosi hyvältä!!

maanantai 26. elokuuta 2013

Uuden elämän ensimmäinen päivä

Huh. Hieno, joskin aika rankka kesä takana. Ja pakko sanoa, ettei arkeen paluu oo ehkä koskaan maistunut näin hyvälle! Elämän ekat palkalliset kesälomat takana ja vaikka lomailu ei mitenkään lähteny käsistä, niin vloppusin on kesän aikana eletty kyllä niin huonoilla elämäntavoilla että nyt tuntuu ihan hyvälle pistää korkki kiinni.
Oon aikasemminkin kokeillu puhdistuskuuria monella eri valmisteella. Tällä kertaa meinaan kuitenkin kokeilla jotain muuta. Juon muutenkin reilusti vettä päivän aikana, muutan osan tästä vedestä vihreäksi ja roibos teeksi. Kahvin juominen on ollut kesäaikaan muutenkin vähäistä, joten se on nyt helppo jättää taas kokonaan pois. Töihin tein evääksi ison annoksen kasviskeittoa (keittojuureksia, kaalia,tomaattimurskaa ja lehtiselleriä), jolla meinaan tämän viikon töissä jaksaa. Lisään keittoon raejuustoa, jotta saan proteiinia ruokaan.  Mitään lihaa, tai kanaa en meinaa tämän viikon aikana syödä. Ei yksinkertaisesti tee mieli. Tämän takia meinaan sisällyttää ruokavaliooni edelleenkin maitotuotteita, juurikin raejuustoa ja välipalalla rahkaa- turvatakseni protskun saannin. Aamupalaksi meinaan ainakin kokeilla jotain smoothiesettiä, josko uskaltaisin kokeilla vaikka viherversioita. Toiveena ois erityisesti saada kropan kuonat liikkeelle, sekä vähän helpottaa erinäisiä mielitekoja! Kuitenkin niin, että jaksaisin liikkua entiseen malliin. Hirveästihän tämä ei eroa normaalista ruokavaliostani, mutta ehkä tietoisemmin katson mitä suuhuni pistän. Vältän napostelua ja noita kahvihuoneen herkkuja.
Tästä alkaa oma pieni ihmiskokeeni. :)
Ihanaa! Kroppa oikein huutaa kaikkea tuoretta ruokaa ja urheilua! Tervetuloa ihana arki!!

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Kroppakriisi prt 1000.. Ja mitenkäs tästä taas eteenpäin..

Nyt luvassa sit hirvee määrä tilitystä, et jos sellanen ei nappaa- niin kantsii katella vaikka tätä. Ja tiedän  kyllä, et ihmisillä on ihan oikeitakin ongelmia, mutta pakkohan tää oli saada ulos..

Tää painonnousukriisi nousi nimittäin tässä parin viikon aikana ihan hirveelle tasolle. Kuukauden verran on ollu myös sellanen häntämaassa-olo, tästä samaisesta asiasta. Viime viikon käytin siihen et treenasin hulluna- kävin viime viikon aikana varmaan 6eri jumpassa ja siihen salitreenit päälle. Sekä hirvee määrä muuta liikuntaa. Noo kompensoin sitä sillä, että söin myös ihan hirveesti. Terveellisesti tosin, mutta kompensoin kyllä terveellisyyttä sillä määrällä. Tai no- kävin myös mm syömässä hirveet sushiöverit ja vloppuna baarista tietty pitsan ja mäkkisaafkojen kanssa kotiin(kun kävelee baarista kotiin niin saa hienoja ideoita.. niin ja baarissa tuli oltua sekä pe että la). No joka tapauksessa. Viikon päätteksi vaaka näytti ennätyssuuria lukemia ja olo oli jotain ihan järkyttävää. Pahinta ei niinkään ollut se painon nouseminen, vaan se miltä vartalo tuntui- vetämättömältä ja plösöltä. Kaukana oli ne kerrat kun salin pukkarin peilistä pystyi tirhustamaan vatsalihastensa rajat..Itsensä inhoaminen on ehkä pahinta maailmassa.

Epätoivon hetkellä päätin aloittaa maanantaiaamusta älyttömän tiukan dietin. Tarkotus oli sitkutella sillä 4päivää, mutta kahden päivän jälkeen olin niin hiilenä että oli pakko jättää kesken. Ihan kauhee kokemus :D Arvasin toki, et oisin väsynyt kun kalorit on iiihan minimissä, mutta silti. Siinä vaiheessa kun jalat ja koko kroppa kramppasi etunojassa BodyBalance-tunnilla, totesin ettei helvetti. Ei mitään järkeä!
Viimenen kesälomaviikko menossa, aurinko paistaa ja tuntuu ettei jaksa tehdä mitään eikä nähdä ketään- ihan vaan kun on energiat ihan nollissa! Kävin kuitenkin molempina päivinä piiitkillä lenkeillä koirien kanssa ja koitin hyötyliikkua mahd paljon, niin ei ehkä mikään ihme ettei toi minimienergioilla meno tuntunut kauheen hyvälle. Tuntui kuin olisi ollut pikkasen pöhnässä kokoajan- eikä hyvällä tavalla. Ainoa asia mitä pystyi ajattelemaan oli ruoka- tai sen puute. Paino kuitenkin kyllä putosi.. Mutta vatsa ei toiminut, uni oli huonolaatuista ja heräilin- nälkään monta kertaa yön aikana, aamulla olin tosi väsynyt, kaikkien pientenkin asioiden tekeminen oli ääärimmäisen rankkaa.
Paino siis kuitenkin tippui, lähinnä varmasti nesteitä mut hei. Voitko huonommin enää itseäs kohdella, kuin rääkätä itteäs tollasella!?

JA kuinkas sitten kävikään, kun olin antanut itselleni luvan palata ns normaaliin ruokavalioon. Kävin parin kaverin kanssa buffet-lounaalla ja vedin järkyttävät överit.. Söin varmaan mm paketillisen ruisleipää- pientä hiilarivajetta havaittavissa? Et okei, ei tää meininki ihan tervettä ole tän syömisen kanssa näinkään..Mut hei. Näitten övereitten jälkeen kävin juoksemassa 9km lenkin ja tein pitkästä aikaa kunnon salitreenin.

Loppuajatukset tästä ihmiskokeesta..
Painan mielummin muutaman kilon ihannettani enemmän, jos kuitenkin jaksan liikkua.  Nukun mielummin kunnon unet, kuin kärvistelen öisin nälän kanssa- kun jääkaappi on kuitenkin täynnä ruokaa.. Syön mielummin hyviä ja terveellisiä ruokia, kuin jotain kummia yhdistelmiä joita ei  tee mieli.
Tiedän missä ongelmani on. Syön liian isoja annoksia. En osaa lopettaa ennen kuin olen ähkyssä. Miksi?! Veikkaan, et kyse on jostain psykologisesta henk. koht ongelmasta mitä en tod ala täällä ruotimaan. Mut tän toteaminen sai miut kyllä ymmärtämään niitä 200kg painavia inhmisiä.. Mutta ehkä opin kukistamaan tämän, kun tiedostan asian. Pitää opetella syömään pienempiä annoksia ja tottua syömään säännöllisesti ja sopivasti.
Söin tosi tarkasti aikasemmin, siis alkukesään asti.. Mut jossain vaiheessa löysin netistä ihan mahtavia terveellisiä reseptejä! Ja aloin ajatella, et kun joku asia on terveellistä ja ei sisällä esim ollenkaan lisättyä sokeria tai rasvaa- niin siinä ei olisi kaloreita ollenkaan. En oo koskaan harrastanut kalorienlaskemista, mutta nyt katsoin muutamien perusruokien kalorimääriä ja kyllä niistäkinn ihan hyvin ns polttoainetta saa..

Suhtautumiseni ruokaan on ihan sekopäinen, jopa sairas. Ja olen niin vahvasti tunnesyöjä, kun nainen vain voi olla. Vaikkakin olen todennut sata ja viisi kertaa, että hyvää oloa en saa ruuasta oikeastaan koskaan. Kuitenkin lähes aina urheilun jälkeen oloni lähentelee jotain euforista. JA kun vihdoin ja viimein olen saanut urheilun kunnolla osaksi rutiiniani, niin uskon ja luotan että painon pudotus ja kropan ruotuun saaminen on huomattavasti pienempi juttu kuin kolme(?) vuotta sitten, jolloin pudotettavaa oli se 15kg.
Eli jatketaan urheilua,lisätään aerobista ja kiinnitetään huomiota siihen mitä suuhun laitetaan.. josko se sillä? Niin ja tota alkoholin kanssa läträämistävois vähentää, nyt kun tää kesä alkaa olla ohi. Kun pidän kropastani hyvää huolta, niin kai se sit lopulta näyttääkin hyvälle.

Tästä ollaan aika kaukana tällä hetkellä, mutta töitä töitä...