Mökkireissua ennen kävin aamulla vetämässä ihanan jalkatreenin salilla, josta seurauksena pötköttelin töissä pikku hetken jalat kattoa kohti hillittömän tärinän ja kylmän hien seurana. Oma päätelmäni oli, että palkkarista huolimatta verensokerit syystä tai toisesta romahtivat tms..
Diagnosoin itselleni ylikunnon ja nyt kun iski vielä kunnon flunssa päälle, niin kai se vaan on uskottava että kroppa tarvitsee kunnon lepoa. Mieliala oli tosi maassa, ja kerran iltalenkillä mietin vakaasti sitä et pitäisikö hakeutua johonkin hoitoon kun alkoi tuntua ettei enää ole oikein turvallista seuraa itselleen. En nukkunut, tai sitten en ois muuta tehnytkään kuin nukkunut. Sillon kun nukuin, niin heräsin viimeistään kuudelta ja lähdin juoksemaan- kun ei vaan enää nukuttanut..Söin ihan helvetisti liikaa, tai sitten liian vähän. Ainoa asia mitä treenaamisen lisäksi ajattelin, oli ruoka. Mitä enemmän treenasin, sitä enemmän söin- sitä enemmän treenasin jne.. Kroppa oli kaikin puolin todella sekaisin. Paino ei siis todellakaan laskenut, eikä himotreenaamisesta löytynyt onnea.
Treenikertoja kertyi se 3kertaa päivässä, eikä mitään rentoa vaan kaikki tein täysillä. Ja kaikki oli niin kivaa! Eniten kai pelkäsin, että jos lopetan niin en saa mopoa enää käyntiin. Uudenlaisia jumppia ja ennätyksellisiä painoja salilla. Paljon kaikkea hyvää toki ja omien rajojen hakemista, mutta ehkä vähän vähemmälläkin olisi voinut päästä. En varmaan kuukauteen istunut sohvalla ollenkaan, tiskien tiskaaminenkin tuntui ajantuhlaamiselta- senkin ajan olisi voinut käyttää treenaamiseen.
Tän viikon vielä anann kropan levätä- johtuen pitkälti tästä flunssasta, muuten ois kyllä saanut viikon lepo riittää.Ensi maanantaista olisi viimeistään tarkoitus aloittaa treenaaminen ihan uudella tyylillä ja asenteella. Ruokailuun haetaan uutta järkeä ja rytmiä. Saa nähdä miten onnistun, mutta ai että oon innoissani!! Suutelen varmaan salin lattiaa kun sinne pääsen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti