8. BC:n vkon alkufiilikset ja konkreettiset tulokset

Hoi. Hiljaiseloa pidetty blogin suhteen.. Oli rempan ja muuton suhteen sen verran tekemistä, ettei kauheesti jäänyt aikaa miettiä mitään muuta. Treenailukin jäi vähälle, oli pakko tinkiä siitä et sain kaiken ajallani tehtyä. Nyt on kuitenkin vanhasta kodista luovuttu ja uudesta tehty koti. Miun kotisalilla on kuitenkin nyt puolestaan remontti ja vaikka siellä pystyy kyllä treenaamaan, niin treeni-ilo on vähän hukassa kun joka kerta kaikki asiat on eripaikoissa eikä kaikkia tarvittavia vekottimia meinaa löytyä.. Mut täytyy myös sanoa, et hienoa jälkeä siellä kyllä tehään. Kun vaan tulis nopeesti valmiiksikin!

BC:n suhteen on semisti lopahtanut mielenkiinto. Tai no..  Tunnen oloni vähän öh, onnettomaksi? Paino on tippunut vähäsen, senttejä on lähtenyt vähäsen.. Mut ottaen huomioon, miten paljosta tuntuu et kieltäydyn ja miten paljon omasta mielestäni teen, niin tuntuu et.. onks se nyt oikeesti sen arvosta? Lisäksi, miuta huolestuttaa kovasti se ns arkeen paluu. Kun oon nyt kieltänyt iteltäni niin kaiken, niin lähteeks sit ihan lapasista kun annankin itteni elää taas normaalisti. Oon kuitenkin siis edelleenkin pysynyt aika tiukasti annetuissa ohjeissa, tehnyt aamulenkkejä ja tehnyt tiukennuksia ohjeiden mukaisesti. Oon muutamana päivänä tehny kotona lihaskuntoa ja salilla oon alkanut tekemään uusia ohjelmia. Oon BC:n aikana tehnyt lähinnä kahta erisalitreeniä, jotka on molemmat kokokropan treenejä. Oonkin huomannut kaipaavani kolmijakoista saliohjelmaani ja nyt sain taas pikkuveljeltäni uudet ohjelmat. Tykkään salitreenistä niin kovasti, mut kroppa ei kestä niin tiheesti tollasta kokokroppaa kuormittavaa treeniä kuin tahtoisin tehä. Siks oon todennut, et toi kolmijakoinen sopii miulle paljon paremmin. Saa ees osa kropasta levätä. Mut onneks niitä tuloksia on tullut.. Muuten oisin lopettanu tän jo täysin..

Nyt on 7(?)viikkoa takana ja voisin vähän valoittaa konkreettisia tuloksia. Eli paino on tippunut 3,1 kg, kaikki melkein sillon ekan viikon aikana. Senttejä on kuitenkin lähtenyt 6cm oikeestaan joka puolelta kroppaa. Hassulta tuntu laittaa mittanauha vyötärölle ja kattoa miltä se ois näyttänyt jos ois vieläkin sen kokonen kuin olin aloittaessa. Silti välillä tuntuu ettei kroppa oo kehittyny mihinkään. Miulla ei oo mitään tavoitevaatteita ja kun kyse on kuitenkin aika pienestä pienentymiesstä, niin on hyvä välillä muistuttaa itelle et mistä sitä oikeestaan lähettiinkään. Miullahan on käytössä tollanen veljeni Omronin kehonkoostumismittari, mikä on kyllä aika epäluotettava- mittausten väliset erot on ajottain isoja- en tosin tiiä onko vika mittaajassa.. No enivei. Se mittaa siis BMI;n ja rasvaprosentin. Ja BMI on laskenu 1,3, mut rasvaprosentti- mistä eniten oon ollu kiinnostunut, on tippunut 4,7%. SE  on jo aika mukava määrä rasvaa tän kokosesta ihmisestä. Myös vatsalihakset alkaa pikkuhiljaa piirtymään edes vähän paremmin esiin.

Nooo yhteenvetona. Ei mikään helppoprojekti oo ollut, 10vkoa on paljon pidempi aika kuin aluks aattelin.. Mut hyvät eväät tästä saa tulevaan. Toki välillä ahdistaa kun tietää miten paljon täs on vielä opittavaa. Ei niinkään pudotettavaa mut mut enempikin sitä et tiedostan vahvasti miten kaukana tää tän hetkinen elämä on sellasesta rennosta syömisestä mitä toivoisin osaavani. Olis ihanaa kun osaisin joskus herkutella niin, ettei kokoajan pelottas et homma lähtee ihan lapasista. Tai et paino ja kroppa pysyis hyvissä ja normaaleissa mitoissa, ilman et se aiheuttais miulle hirveesti työtä ja ahistusta..Koitan pikkuhiljaa siirtää ajatuksiani sitä kohti. Miun maailma ei romahtanut vaikka viime viikonloppuna söin useamman  joulutortun,pipareita ja juustoja.. Annan ittelleni luvan syödä välillä ohjeiden ohi, jos se tuntuu miusta itestäni hyvälle ja ns tarpeelliselle. En enää haaveile bikinifitnesskropasta. Vaan timmistä sporttisesta vartalosta joka elää miun mukana. En haluu elää pelkästään kroppaani varten, vaan enempikin niin et tahon iloita miun terveestä ja hyvinvoivasta vartalosta. Ei täs nyt oo mitään oikeestaan järkeä tässä selityksessä.. Mut ois ihanaa kun löytäisin totaalikieltäytymisen avulla pikkuhiljaa sen kultasen keskitien. Oli kyse sitten alkoholista, ruuasta tai treenistä.

Aijon kokeilla sellasta lämpimämpää suhtautumista itteeni. Ihan näin joulun kunniaksi, tykkään itestäni tän loppuvuoden aijan  vähän enemmän. Vuosi sitten tähän aikaan, en ollut ikinä tehnyt kunnon salitreeniä ja laittanut likoon itteeni samalla tavalla kuin viimesen vuoden aikana oon tehny. Vuoden viimeset viikot halaan itteäni vähän useammin kuin aikasemmin. Muistan olla ylpeä itestäni ja siitä kuinka pitkä matka on tultu!