Matka alkoi viime keväänä, kun puntarin viisari alkoi olla lähempänä seitsemääkymmentä, kuin kuuttakymmentä. Kun painoindeksi alkoi "varovasti" vihjailemaan ylipainosta oli aika tehdä jotain muutoksia.
Keväällä hyvä ystäväni kihlautui ja pyysi minua kaasokseen helmikuussa pidettäviin häihin. Aika nopeasti kaasoutumisen jälkeen päätin, että haluan näyttää hääpäivänä hyvälle. Kihlajaiskekkereissä (jotka tosin taidettiin nimetä kihlajaiskekkereiksi vasta jälkeenpäin) otettuja kuvia katsellessa, totesin että hyvälle näyttämiseen on vielä pitkä matka..
Kaksi henkilökohtaista kuntovalmentajaa (kuva alla) pitää huolen siitä että laiskanakin päivänä tulee liikuttua. Viime keväänä satsasin MBT:n kävelykenkiin, ja liikkumisesta tuli kerralla paljon kivempaa kunnon kengillä! Kengistä innostuneena aloitin ruokaremontin, jossa vähensin viljojen käyttöä ja lisäsin kasviksien määrää reilusti. Painon pudotus alkoi hyvin, mutta kun painosta loppui syksyllä patterit niin innostus painon vahtimiseen lopahti. Viljan syömistä vähensin reilusti, mutta muuten elintavat pysyivät aikalailla ennallaan.
Syksyllä kokeilin muutamaan otteeseen juoksemista, kun toisen koiran näyttelyliikkuminen vaati hiomista(- väittäisin olevan paras selitys ehkä ikinä?!). Muuten liikuntaa jatkettiin koirien kanssa lenkkeillen.
Loppiaisena juhlittiin ystäväiseni polttareita neljän päivän ajan. Reissun aikana katottiin vanhoja ja uusia valokuvia, ja ai kamala mikä ahdistus niistä seurasi! Tuntuu että näin itseni sillon vasta ekan kerran kunnolla. Kotimatkalla kypsyi kunnolla ajatus terveellisistä elämäntavoista ja painon pudottamisesta, kerrankin ihan tosissaan. Tästä alkoi hirmuinen elämäntaparemontti, josta lisää seuraavalla kerralla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti